Matkailu | Mahdollisuus keskittyä kaikilla aisteilla – kun kiire ja kuormitus kasvavat liian suuriksi, apu voi löytyä hiljaisuusmatkailusta

Hiljaisuus. Aikaa ja tilaa omille ajatuksille ja kaikille aisteille.

Tavallisesti hiljaisuusmatkailu yhdistetään esimerkiksi meditaatioleireihin, luostariin tai vaelluksiin luonnossa ja pyhiinvaellusreiteillä.

– Hiljaisuudessa mahdollistetaan ihmiselle tykönään oleminen – suhde itseen, ympäristöön ja toisiin ihmisiin ilman aikataulustressiä, sanoo matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijola Lapin yliopistosta.

Hiljaisuus on hankala sana. Se luo myönteisiä mutta myös kielteisiä ajatuksia.

– Ajatellaan, että eihän täällä ole mitään eikä ketään, Veijola sanoo.

Veden äänellä on suuri vaikutus hyvinvointiin.

Soile Veijola

Kielteiset mielikuvat liittyvät myös syrjäseutujen elinkeinojen katoamiseen ja ihmisten muuttamiseen pois.

Hiljaisuuden myyminen oli vielä jokin aika sitten absurdi ajatus matkailuyrittäjienkin mielestä. Pohjois-Karjalassa toimi vuosina 2013–2015 hanke, jossa tutkittiin hiljaisuutta ja kuuntelua matkailuosaamisen resursseina. Mukana oli 25 erilaista matkailu- ja hyvinvointipalveluyritystä.

– Hiljaisuus voi hämmentää monella tavalla. Ihmisillä on erilaisia tapoja ymmärtää ja kokea hiljaisuus. Hiljainen ympäristö mahdollistaa kaikenlaista kuulemista ja kokemista. Aistit herkistyvät, sanoo hankkeen suunnittelija ja projektipäällikkö, yliopistonlehtori, äänimaisematutkija Noora Vikman Itä-Suomen yliopistosta.

Pyhiä ja hiljaisia paikkoja on maailmallakin, mutta ulkomaalaiselle turistille suomalaisen luonnon hiljaisuus voi olla eksoottista ja kiinnostavaa.

Hiljainen ympäristö mahdollistaa kaikenlaista kuulemista ja kokemista. Aistit herkistyvät.

Noora Vikman

Kotimaanmatkailijat eivät ole tähän asti mieltäneet hiljaisuutta ostettavaksi palveluksi, mutta tilanne on muuttumassa. Vikman sanoo, että korona-aikana suomalaisetkin ovat pakkautuneet helposti saavutettaviin luontokohteisiin.

– He yllättyvät ja ärsyyntyvät siitä, että ihmisiä ja hälinää on liikaa.

Vikman sai vastikään kuulumisia eräältä hankkeessa mukana olleelta yrittäjältä. Hiihto-, pyöräily- ja melontavaelluksille olisi tulossa matkailijoita Saksasta enemmän kuin yritys voi ottaa vastaan.

Matkailuyrittäjän mukaan hiljaisuuteen tottumiseen menee viikon matkoilla pari päivää.

Pandemia jätti muitakin jälkiä – hiljaiset paikat voivat tuntua isoja väkijoukkoja turvallisemmilta.

– Työarki on usein kuormittavaa. Ihmiset eivät pysty vaientamaan arkivaatimusten ääniä, Soile Veijola sanoo.

Hänen mukaansa matkailupalvelutuottaja voi tarjota ihmiselle mahdollisuutta elpyä, kun tiivis kaupunkirakentaminen korkeine kerrostaloineen vähentää asuinalueiden viheralueita ja muita hiljaisia ympäristöjä.

– Onko sitten kestävä ratkaisu, että asuinalueet muuttuvat sietämättömiksi? Tämä on ongelmallinen tilanne, jota käytetään matkailupuolella hyväksi. Joka paikkaan ei pidä rakentaa suuria betonihotelleja tai edes igluja, Veijola miettii.

Hyvinvointi on kasvava trendi. Tässä on hiljaisuusmatkailullakin paikkansa.

Tutkimusten mukaan linnunlaulu vähentää stressiä ja ärtymystä. Hiljaisuuden maisemaan liittyy myös veden ääni.

– Veden äänellä on suuri vaikutus hyvinvointiin, Veijola sanoo.

Noora Vikman jatkaa, että luonnon äärelle hiljentymisen hetkiin yhdistyy usein hetken pyhyys ja paikan kunnioitus.

– Ei ole enää hupsua ajatella, että kuunnellaan eläimiä ja kasvejakin. Olen tällä hetkellä mukana suotutkimushankkeessa. Soilla on oma tunnelmansa, tuoksunsa, kaikunsa ja hiljaisuutensa. Voi miettiä, voisivatko tavallista vieraammat luontokohteet, suot, olla tulevaisuudessa eräänlaisia matkailukohteita.

Hiljaisuus ei välttämättä tarkoita äänettömyyden tavoittelua tai kokemusta. Kyseessä voi olla vaikkapa opastettu, aktiiviseen kuunteluun tai kosketukseen liittyvä kokemus.

Noora Vikmanilla on äänimaisematutkimuksen puolelta kokemusta kuuntelukävelystä.

– Kävelyllä ei puhuta vaan kuunnellaan keskittyneesti. On lupa olla yhdessä hiljaa.

Hiljaisuuden kohtaaminen voi olla nykyihmiselle vaikeaa. Olemme tottuneet impulssitulvaan ja keskeytyksiin. Huomio on elektroniikassa.

– Matkailutarjonnassakin arjesta irtioton myyntipuhe korostaa wifi-yhteyttä ja some-jaettavuutta, Soile Veijola sanoo.

Jonkinlaiseksi jaetun keskittymisen mahdollistavaksi hiljaisuusmatkailuksi voi lukea esimerkiksi korjausrakentamisleirit arvokkaissa kulttuuriympäristöissä.

– Niissä ei kuluteta paikkaa vaan korjataan sitä, Veijola toteaa.

Suomalaiset hiljaisuudet ovat Veijolan mielestä omintakeisia ja riisuttuja. Yksi sellainen on saunahetki. Jos joku kysyy kesken juhlan, lämmitetäänkö sauna, laittautuneita ihmisiä voi ensin mietityttää.

– Toisaalta ymmärretään, että saunassa on mahdollisuus toisenlaiseen onnellisuuteen ja kauneuteen. Sauna rentouttaa, posket hehkuvat.

Suomalaisella onkin Veijolan mielestä kaksi tapaa olla: yhteiskunnallinen oleminen rooleineen ja saunassa oleminen. Saunarauha on meille matkailullinenkin valttikortti, jota ei kannata pilata ylenpalttisella aikatauluttamisella.