Salmessa Saarenmaalla ryhdyttiin 14 vuotta sitten, vuonna 2008 rakentamaan pyörätietä. Kun ensimmäisiä työmaan kaivauksia tehtiin, kaivannosta paljastui ihmisen luita. Tapaus ei ollut alueella ensimmäinen, sillä toisen maailmasodan aikana Salmessa oli käyty monia taisteluita ja luita ja vanhaa sotamateriaalia, kuten kypäröitä ja ammuksia oli löytynyt ennenkin.
Uudesta löydöstä tehtiin asianmukainen ilmoitus museovirastolle ja paikalle saapui muutamia tutkijoita tarkistamaan löytöä sekä tekemään lisäkaivauksia. Kun kaivauksilta pian löydettiin joukko nuolenpäitä, arkeologit ymmärsivät käsissään olevan jotakin todella harvinaista - viikinkiaikainen venehauta.
Vuonna 2010 samalta paikalta, noin 30 metrin päästä, löytyi toinen venehauta. Lisäksi haudoista löytyi yli 40 taisteluissa kuolleen soturin jäännökset sekä yli 2 000 puista ja metallista esinettä, kuten miekkoja, nuolenpäitä sekä arkisia esineitä, kuten kampoja, pelinappuloita ja hiomakiviä. Yksi merkittävimmistä löydöistä oli kullattu miekan kädensija.
Myöhemmin arkeologit ovat kutsuneet Salmen venehautoja viime vuosikymmenten tärkeimmäksi viikinkien historiaan liittyväksi löydöksi. Kyseessä on sekä vanhin löydetty viikinkijoukkojen hautapaikka että ainoa paikka, jossa kuolleet taistelijat on haudattu yhdessä aluksensa kanssa.
Salmen arkeologisten kaivausten esineistö ja ihmisjäännökset olivat tutkittavana Tallinnassa yli 10 vuoden ajan. Tutkitut esineet palautettiin takaisin Saarenmaalle vuonna 2021. Samana vuonna Saarenmaan museo avasi tätä ainutlaatuista arkeologista löytöä esittelevän näyttelyn Kuressaaren linnassa.
Lue myös: Ainutlaatuiset Saarenmaan viikinkiaarteet palasivat takaisin mantereelta 10 vuoden jälkeen
Toukokuussa 2022 joukko virolaisia ja kansainvälisiä tutkijoita ja arkeologeja kokoontui Saarenmaalle Viikingit ennen viikinkejä -konferenssiin, jossa esiteltiin Salmen esineistön tutkimustuloksia ja vertailtiin Saarenmaan löytöjä muihin merkittäviin viikinki- ja venehauta löytöihin.
Salmen arkeologisia kaivauksia johti Tallinnan yliopiston arkeologi Jüri Peets, jonka mukaan Salmen venehaudoista tekee harvinaisen runsas esineistö, joka oli haudattu niihin sotureiden mukana.
– Venehaudasta löydetyt esineet paljastuivat heti ainutlaatuisiksi, mitään sellaista ei ollut löydetty aikaisemmin Virosta. Esimerkkinä voin mainita valaanluusta valmistetut pelinappulat, joita löytyi yksittäin ja sarjoina ruumiiden ympäriltä, Peets kertoi konferenssissa.
Lisäksi haudoista löytyi paljon erilaisia nauloja ja niittejä, joiden perustella pystyttiin päättelemään toisesta venehaudasta löytyneen Salme II -aluksen olleen purjevene. Kyseessä on vanhin Euroopassa ja Itämeren alueella tavattu purjevene.
Venehaudoista löydettyjen ihmisjäännösten tarkempi tutkiminen taas paljasti, että lähes jokaisessa luurangossa oli vakavia taistelun aiheuttamia vammoja. Suurin osa haudatuista oli kuollut joko miekan tai kirveen iskuihin. Näin pääteltiin haudattujen miesten olleen sotureita.
DNA- ja isotyyppianalyysit puolestaan osoittivat, että kaikki yksilöt olivat miehiä ja kotoisin Keski-Ruotsista Upplandin alueelta. He olivat myös läheistä sukua toisilleen.
– Miesten kuolinsyiden perusteella vodaan olettaa, että Salmessa on käyty jonkinlainen taistelu. Paljon muuta ei sitten tapahtumista ja niiden tarkasta ajankohdasta voidakaan sanoa, Yorkin yliopiston arkeologi Tim Sutherland toteaa.
Salme kaivauksista löytyneet, maailman laajuisestikin ainutlaatuiset viikinkien venehaudat johtivat viikinkiajan kronologian uudelleen arviointiin sekä Virossa että muualla. Aiemmin viikinkiajan oletettiin alkaneen vuodesta 793, mutta Salmen venehaudat todistavat ruotsalaisten viikinkien tehneen sotaretkiä Baltiaan jo ennen 8. vuosisadan alkua eli vuosina 700–750 eaa.
Salmen arkeologisia löytöjä esittelevä Viikingit ennen viikinkejä -näyttely on avoinna Saarenmaalla Kuressaaren linnassa elokuun 2022 loppuun saakka.