Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

T24: Tallinnassa sijaitsevilta luostarinraunioilta lähtee 400 kilometriä pitkä pyhiinvaellusreitti Etelä-Viroon - Pirita-Vatseliina-reitti on Viron oma Camino de Santiago

Pyhiinvaeltajat ovat todennäköisesti olleet maailman ensimmäisiä matkailijoita, jotka jo tuhansia vuosia sitten lähtivät hakemaan anteeksiantoa ja ihmeitä pyhistä paikoista.

Tänä päivänä moni matkailija etsi pyhiinvaellusreiteiltä uskonnollisen kokemuksen sijaan irtiottoa arjesta, mietiskelyä ja omien rajojen testaamista. Myös kävelystä itsessään on tullut trendikästä.

Nykyään yksi maailman tunnetummista pyhiinvaellusreiteistä on Pyhän Jaakobin reitti eli Camino de Santiago, joka johtaa Santiago de Compostelan kaupunkiin. Sitä pitkin kulkee vuosittain satojatuhansia ihmisiä. Suomessa katolinen kirkko on puolestaan aktiivisesti elvyttänyt Pyhän Henrikin reittejä Köyliönjärvelle. Lisäksi Turkuun on avattu pyhiinvaelluskeskus.

Virossakin on jo useamman vuoden ajan ollut oma, koko maan halki kulkeva pyhiinvaellusreitti, joka johtaa Tallinnassa sijaitsevalta Piritan luostarilta pienen etelävirolaisen Vatseliinan kaupungin piispanlinnan raunioille.

Pyhiinvaellusreitin avasivat Piritan luostarin ystävät vuonna 2017. Matka pohjoisesta etelään kulkevan reitin aloituspisteestä Piritalta Vatseliinaan on yli 400 kilometriä, mutta halutessaan reitistä voi kävellä myös lyhyempiä pätkiä tai osia.

Reitin varrella on useita hiljentymispaikkoja ja nähtävyyksiä, kuten Kochin suvun kappeli, Jõelähtmen kirkko, Kostiven luolat, A. H. Tammsaaren museo ja Mosinan vesimylly. Kaikki nähtävyydet on lueteltu ja esitelty pyhiinvaellusreitin verkkosivuilla.

Vatseliinan kaupungissa pyhiinvaeltajaa odottavat piispanlinnan rauniot, keskiaikainen elämyskeskus, pieni pyhiinvaeltajien kappeli ja pyhiinvaeltajien talo, joka sekä esittelee pyhiinvaellusten historiaa että tarjoaa majoitusta reitillä kulkijoille.

Vatseliinaan rakennettiin piispanlinna vuonna 1342. Linna tuli jo 1300-luvulla kuuluisaksi, kun sen kappeliin ilmestyi valkoinen risti. Piispanlinnasta muodostui suosittu pyhiinvaelluskohde, jonne saapui ihmisiä Pohjois-Euroopasta ja Vanhalta-Liivinmaalta. Paavi Innocentius VI:en käskystä Vatseliinaan vaeltaneet pyhiinvaeltajat saivat vuoden ja 40 päivän synninpäästön.

Vielä nykyäänkin piispanlinna on suosittu pyhiinvaelluskohde, jonne saapuu ihmisiä ympäri maailmaa. Linnan raunioilla järjestetään edelleen jumalanpalveluksia sekä yökonsertteja. Keskiajan elämyskeskus puolestaan tarjoaa kulkijalle mahdollisuuden kokea työpajoissa ja elämyskierroksilla, minkälaista oli elämä keskiajalla.