Tallinnan Raatihuoneentorin laidalla sijaitsevan Raadinapteekin tarkkaa perustamisajankohtaa ei tiedetä, mutta ensimmäinen merkintä siitä löytyy historiallisesta Tallinnan raadin pöytäkirjasta vuodelta 1422. Silloin apteekilla oli jo kolmas omistaja. Tänä vuonna koko ajan samalla paikalla ollut ja samoissa tiloissa toiminut apteekki täyttää 600 vuotta.
– Huomion arvoista on se, että vaikka Raadinapteekilla on ikää jo 600 vuotta, täällä toimivat nykyaikaiset digireseptit. Suomalaismatkailijakin voi siis täältä noutaa kätevästi lääkkeensä, naurahtaa apteekin museotoiminnasta vastaava Birgitta Laanmetsa.
Apteekin sivuhuoneessa on pieni apteekkimuseo, jossa on esillä vanhaa apteekkiesineistöä sekä kiehtovia keskiajalla käytettyjä lääkeaineita, kuten kuivattua siiliä, kuivattuja rupisammakoita, jauhettuja muumion jäännöksiä ja yksisarvisen sarvea.
Raadinapteekista voi vieläkin ostaa joitain samoja tuotteita, kuin keskiajalla myytiin. Ne ovat kyllä vähemmän eksoottisia kuin edellä mainitut lääkkeet. Suosituin tuote on Klaretti eli maustettu punaviini, jota nautittiin lääkkeeksi. Sen nykyinen resepti on 1500-luvulta, mutta vanhan historiallisen asiakirjan mukaan sitä myytiin Raadinapteekissa jo vuonna 1467.
Keskiajalla apteekin myyntiartikkeleihin kuuluivat myös varsin arkisilta tuntuvat tuotteet, kuten hillot, teet, viinit, ruuti sekä tietysti marsipaani. Legendan mukaan marsipaani jopa keksittiin Tallinnassa vahingossa lääkkeiden teon yhteydessä. Oikeasti marsipaanin juuret johtavat Persiaan, mutta Raadinapteekki oli kuitenkin ensimmäinen paikka Virossa, jossa marsipaania on koskaan valmistettu ja myyty.
– Marsipaani oli siihen aikaan lääke, jonka sanottiin auttavan muun muassa sydänsuruihin ja tekevän hyvää aivoille. Manteleissa on paljon lesitiiniä. Se on oikeasti hyväksi aivoille, joten kyllä jo keskiajalla tunnettiin marsipaanin hyvää tekevä vaikutus.
Mutta miten ihmeessä Raadinapteekki on säilynyt samalla paikalla ja samoissa tiloissa 600 vuoden ajan? Kyseessä on nimittäin Euroopan vanhin jatkuvasti toiminnassa ollut apteekki. Kiitos siitä kuuluu unkarilaiselle Burchartin suvulle, joka operoi apteekkia 10. sukupolven ja yli 300 vuoden ajan eli vuodet 1581–1911.
– Burchartin suvussa oli tapana, että jokainen ensimmäinen miespuolinen perillinen sai nimekseen Johan ja peri suvun apteekin. 1900-luvun alussa sukuun ei syntynyt enää miesperillistä ja silloin apteekin omistaneet siskokset myivät sen eteenpäin, Birgitta Laanmetsa kertoo.
2000-luvun alusta lähtien Raadinapteekki on kuulunut virolaiseen Aphoteka-ketjuun ja nykyään apteekkirakennuksen omistaa Tallinnan kaupunki, jolta apteekki vuokraa tiloja.