Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan musiikista on hyötyä myös lukemisen ja kirjoittamisen opettelussa.
Musiikki on ihmisen ensimmäinen ja viimeinen kieli. Ajatus on kaunis ja perusteltavissa, sillä musiikin vaikutusta on tutkittu niin vauvoilla kuin vaareilla.
– Jotkut musiikintutkijat ovat sitä mieltä, että musiikki olisi olemassa sen takia, että emme pysty sanoilla ilmaisemaan kaikkea. Tarvitaan toinen järjestelmä, sanoo aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.
Yksi teoria musiikin alkuperästä on, että ihmiskunta olisi kehittänyt musiikin kehon ja mielen fysiologiseen säätelyyn – ollaanko aktiivisia vai passiivisia ja myönteisiä vai kielteisiä.
– Jos lähdettiin metsästämään mammutteja, haluttiin olla aktiivisia ja myönteisiä. Jos taas halutaan käydä nukkumaan, halutaan olla myönteisiä ja passiivisia, rauhallisia. Musiikki olisi tätä varten, Huotilainen sanoo.
Huotilainen on ollut mukana tutkimuksessa, jossa tarkastellaan melodian oppimista ennen syntymää ja vastasyntyneillä.
– Ensimmäinen kieli eli musiikki meissä on olemassa jo ennen syntymäämme. Vauvat ovat taitavia oppimaan melodioita ja säveliä ja muistamaan niitä jopa syntymää edeltävältä ajalta.
Vauva kuulee yksittäiset sanat ja tavut, mutta niillä ei ole vielä merkitystä hänelle. Sen sijaan vauva ymmärtää ihmisen puheesta, onko henkilö rauhallinen vai hermostunut.
– Se miten sanotaan, on puheen musiikillinen puoli.
Vauvan geeneihin on kirjoitettu sama asia kuin muidenkin nisäkkäiden geeneihin: jos joku murisee, hän on vihainen. Jos jonkun puhe on eloisaa, hän varmaankin on hilpeä.
Huotilaisen mukaan kuulojärjestelmän alkuperäinen rakentuminen suosii musiikillista ilmaisua. Puheilmaisu pitää opetella. Kun vauva alkaa tajuta, että esimerkiksi tavaroilla onkin nimet, hypätään ulos musiikin ilmaisusta. Se on iso muutos aivoissa.
Vauvan kuulojärjestelmä saa laulusta tietoa, jota tarvitaan puheen havaitsemisessa.
Huotilainen toteaa, että kuulojärjestelmän tarkkuudella on merkitystä myöhemmässä oppimisessa. Musiikin kuunteleminen, laulaminen tai soittaminen harjoittavat kuulojärjestelmää, johon myöhemmin perustuvat esimerkiksi lukeminen ja kirjoittaminen.
– Jos kuulojärjestelmä ei ole ihan tarkka, mato ja matto tai Sara ja Saara kuulostavat samalta. Suomen kielessä k, p ja t sekoittuvat helposti akustisesti samankaltaisina.
Laulaminen tuo nämä erot esille paremmin kuin puhuminen.
Yli kulttuurien tehdyissä vertailuissa on huomattu, että vauvoille laulamisessa on samoja piirteitä riippumatta siitä, missä ollaan. Lauluissa on toistuvuutta ja pienemmät intervallihypyt kuin aikuisten musiikissa. Intervalli tarkoittaa kahden sävelen välistä korkeuseroa.
– Vauvalle laulaminen on vähän kuin puheopetusta. Vauvan kuulojärjestelmä saa laulusta tietoa, jota tarvitaan puheen havaitsemisessa, Huotilainen sanoo.
Musiikki vaikuttaa myös ihmisen elinkaaren toisessa päässä.
Muistisairaudet ja erilaiset aivovammat voivat vaikeuttaa puheen tuottamista ja puheen havaitsemista, mutta hyvin harvoin ne vaikeuttavat pysyvästi musiikin havaitsemista ja musiikista nauttimista.
– Jopa päinvastoin, Huotilainen sanoo.
– Vaikka olisi muistipotilas, joka ei itse puhu, hän saattaa laulaa. Sukulaisia voi hämmästyttää, kun läheinen on ollut viikkoja tai kuukausia puhumatta mutta alkaa tuttua laulua kuullessaan laulaa.
Lauluhetkestä puolen tunnin tai tunnin ajan voi olla muistipotilaalle myös virkeämpää aikaa. Hän jaksaa keskittyä ja olla ihmisten kanssa.
Vaikka olisi muistipotilas, joka ei itse puhu, hän saattaa laulaa.
Aivovauriotilanteissa puolestaan musiikin kuuntelun on osoitettu nopeuttavan nimenomaan muistin palautumista.
– Molemmissa elinkaaren päissä haasteet ja tavoitteet helpottuvat musiikin avulla. Musiikin kieli toimii paremmin kuin puhe.
Musiikki puhuu aivojemme primitiivisille osille. Niinpä saatamme esimerkiksi hermostuneena rauhoittua paremmin musiikin kuin puheen avulla.
– Jos minua hermostuttaa ja sanon itselleni, että Minna, rauhoitu, hermostun vain enemmän. Mutta kun musiikki soi ja sanoo sen saman viestin, silloin aivot reagoivat.
Suurissa ihmisjoukoissa musiikki auttaa pääsemään tunnelmaan.
– Hautajaisissa urkumusiikki helpottaa ja auttaa pääsemään suremisen tunnelmaan. Tai hauskassa kahvilassa kuuluu lattarimusiikkia ja puheensorinaa, tunnelmaan pääsee heti mukaan, Huotilainen sanoo.
Nykymaailmamme on kovin yksilökeskeinen. Aamubussissa ihmiset kuuntelevat musiikkia kuulokkeet päässä.
– Vaikka se näyttää surulliselta, siinäkin musiikki tuo yhteen. Ihminen on pienessä kuplassaan yhdessä soittajien, säveltäjän ja sanoittajan kanssa.