Ikä, sukupuoli ja erilaiset lääkkeet vaikuttavat kuivasilmäisyyden esiintyvyyteen.
Kuivasilmäisyyden tyypillisiä oireita ovat roskan tunne silmässä, kutina, polte ja punoitus sekä näön sumentuminen.
Synsam Suomen johtava optikko Jyri Vestervik sanoo, että kuivasilmäisyys on silmän luontainen tila, jossa silmän kyynelnesteen tasapaino on häiriintynyt. Kyynelnestettä joko erittyy liian vähän tai se haihtuu liian nopeasti.
Niin sanotun toimistokuivasilmäisyyden syynä voi olla esimerkiksi kuiva huoneilma, ilmastointi tai saunominen.
– Vaikka ajattelisi, että saunassa on kosteaa, silmä pääseekin kuivumaan, kun nestettä haihtuu silmän pinnasta pois. Aika usein saunomisen jälkeen silmät saattavat punottaa. Tällöin olisi tärkeää korjata kyynelnesteestä ulointa kerrosta eli rasvavaippaa, Vestervik sanoo.
Rasvavaippaa voi hoitaa esimerkiksi silmäöljyllä. Sen hyöty on Vestervikin mukaan vähitellen ymmärretty, kun aiemmin kuivasilmäisyyttä on hoidettu lähinnä vesipohjaisilla silmätipoilla.
Kuivasilmäisyyden esiintyvyyteen vaikuttavat myös erilaiset sairaudet ja lääkitykset sekä ikä ja sukupuoli.
– Sanotaan, että joka toinen kärsii kuivasilmäisyydestä jossain elämänsä vaiheessa, Vestervik sanoo.
Tutkimusten mukaan kuivasilmäisyys on useimmiten keski-iän ylittäneiden naisten vaiva. Silmäluomen reunassa sijaitsevien Meibomin rauhasten toiminta heikkenee vaihdevuosien myötä. Meibomin rauhaset tuottavat rasvaa kyynelnesteen pintaa.
– Jos taustalla on vakava tilanne, esimerkiksi syöpähoitoja, ne saattavat surkastua ja lopettaa rasvan erittämisen kokonaan. Minulla on ollut muutamia tällaisia asiakkaita, joita silmäöljy on auttanut.
Kyynelnestekerroksen tehtävä on suojata ja kosteuttaa silmää. Kyynelneste rakentuu kolmesta eri tasosta.
– Päällimmäisenä on rasvavaippa. Sen jälkeen on valtava kerros vettä. Lähimpänä silmän pintaa on musiini eli limakerros. Täytyy siis tutkia, onko vika lima-, vesi- vai rasvakerroksessa.
Rasvakerrosta voi stimuloida lämmittämällä ripsityviä.
– Siellä on Meibomin rauhasia, jotka luontaisesti erittävät öljyä silmän pintaan.
Rasvakerrosta voidaan hoitaa pulsoivaan valoon ja lämpöön perustuvalla valoimpulssihoidolla. Esimerkiksi Hämeenlinnassa Synsamin kuivan silmän klinikalla valoimpulssihoitoa tehdään neljän kerran hoitosarjana. Vestervik kertoo, että Helsingissä on vastaavantyyppinen klinikka ja Tampereella toimintaa käynnistellään.
– Ensimmäisellä kerralla eroa ei välttämättä huomaa, toisella jo selvästi. Kolmas ja neljäs kerta ylläpitävät hoitoa, ja ylläpitoa kestää noin yhdeksän kuukautta.
Joskus ongelma saattaa olla liman tuotannossa.
– Esimerkiksi silmää on leikattu tai silmään on joskus päässyt syövyttävää nestettä. Tällöin musiinia ei välttämättä erity kyynelnesteeseen niin kuin pitäisi. Silloin musiinituotantoa stimuloidaan lisäämällä silmään A-vitamiinivoidetta.
Kun tutkitaan hankalaa kuivasilmäisyyttä, silmälääkärin täytyy sulkea pois myös muita sairauksia, kuten rosacea eli ruusufinni tai keskushermoston sairaudet, jotka vaikuttavat nestetasapainoon.
– Diabetes- ja verenpainelääkitys saattavat aiheuttaa kuivasilmäisyyttä. Tyroksiinista ei ole vielä vahvaa näyttöä, mutta kokemukseni mukaan tyroksiinin aloittamisen jälkeen on esiintynyt kuivasilmäisyyttä.
Linssileikkausten ja taittovirhekirurgian yleistyessä voi syntyä kuivasilmäisyyttä.
– Tulevaisuudessa hermostovaurioista johtuvaa kuivasilmäisyyttä saattaa esiintyä useammin.
Jos kuivat silmät eivät haittaa arkea, niitä voi hoitaa omatoimisesti käsikauppatuotteilla. Jos kuivasilmäisyys hankaloittaa arkea, kannattaa ottaa yhteyttä silmälääkäriin.
Jyri Vestervik neuvoo kuivasilmäisyyden ehkäisyyn yhden kotikonstin. Tietokoneen näyttö kannattaa pitää mahdollisimman himmeänä. Tällöin pupilli laajenee ja ihminen rentoutuu.
– Kun rentoudumme, räpyttelemme enemmän silmiä. Jos olemme skarppina ja pupilli on luontaisesti supistunut, ei räpyttelyä tapahdu yhtä paljon.
Näyttö kannattaa asettaa hiukan katselinjan alapuolelle.
– Yläluomi tulee tällöin hiukan silmämunan päälle, jolloin pienempi osa silmästä altistuu kuivumiselle.