Koronapandemia tiputti virolaisten elinajanodotetta yli puolellatoista vuodella. Vielä vuonna 2020 elinajanodote pysyi vakaana, mutta viime vuonna se laski 21 kuukaudella. Virolaistutkijan mukaan syynä voi mahdollisesti olla vanhusten alhainen rokotusaste.
Viron väestötieteellisen keskuksen tutkijan Hannaliis Jaadlan mukaan tutkimus paljastaa, että elinajanodote Virossa ei laskenut merkittävästi vuosien 2019 ja 2020 välillä. Jaadla oli mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin, kuinka koronapandemia vaikutti elinajanodotteeseen 27 Euroopan maassa sekä Yhdysvalloissa ja Chilessä.
Ensimmäisenä pandemiavuonna 2020 elinajanodote laski eniten Yhdysvalloissa, 25,5 kuukaudella. Bulgariassa ja Liettuassa elinajanodote lyheni 17,8 kuukaudella. Norjassa elinajanodote puolestaan nousi kahdella ja Tanskassa 1,1 kuukaudella. Virolaisten elinajanodote laski samalla ajanjaksolla 1,8 kuukaudella.
– Viro muistutti pandemian ensimmäisenä vuonna Pohjoismaita, joissa elinajanodotteelle ei tapahtunut juuri mitään. Mutta vuonna 2021 elinajanodote laski Virossa 21,5 kuukaudella, vielä enemmän se laski vain Bulgariassa (25,1 kuukautta) ja Slovakiassa (23,9 kuukautta), Viron yleisradion haastattelema Jaadla sanoo.
Virossa ensimmäisenä pandemiavuonna ylikuolleisuus oli erityisen korkea eläkeläisillä eli yli 60-vuotiailla. Ylikuolleisuudella tarkoitetaan sairauden tai muun vastaavan tekijän aiheuttamaa lisäystä jokin ihmisryhmän kuolleisuuteen verrattuna keskimääräiseen väestöön.
Pandemian alkuvaiheessa, rokotteiden puuttuessa elinajanodotteen lyheneminen johtui Virossa pääosin pahimmin sairastuneiden vanhusten kuolleisuudesta. Huolimatta suuntauksesta, jonka mukaan nuorempien ikäryhmien kuolleisuus lisääntyi vuonna 2021, vanhusten kuolleisuus pysyi merkittävimpänä tekijänä elinajanodotteen lyhentymisessä.
Tutkimuksessa löytyi myös korrelaatio elinajanodotteen laskun ja rokotuskattavuuden välillä. Korrelaatio oli vielä selvempi, kun tutkittiin 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien ihmisten rokotusastetta.
– Elinajanodotteen lasku oli paljon selvempää maissa, joissa rokotuskattavuus on pienempi, Jaadla sanoo.
Tutkija näkee viime vuoden kuolleisuustrendin jatkuvan Virossa myös tänä vuonna. Jaadlan mukaan tämä saattaa johtua vanhusten edelleen alhaisesta rokotusasteesta.
– Esimerkiksi Tanskassa ja Englannissa 99 prosenttia yli 80-vuotiaista on rokotettu, kun taas Virossa ja monissa muissa Itä-Euroopan maissa luku on 80 prosenttia, Jaadla selittää.