Aitajuoksija Lotta Haralan mukaan urheiluun kuuluu myös laittautuminen. Se tuo kisoissa itsevarmuutta, ja itsevarmuus vaikuttaa suoritukseen.
Kuvien voima on suuri. Sen tietävät kaikki somevaikuttajat urheilijoista poliitikkoihin ja viihdeartisteihin.
Kauniit ja seksikkäät somekuvat keräävät kymmeniätuhansia reaktioita. Ne auttavat rakentamaan henkilöbrändiä, mutta ne helpottavat myös ihmisen esineellistämistä ja luovat ulkonäköpaineita.
Ristiriita on tuttu aitajuoksija Lotta Haralalle, 30. Harala on tunnettu Instagram-kuvistaan, ja hänellä on yli 60 000 seuraajaa.
– Tämä ei ole mustavalkoinen asia. Olisi tekopyhää ja naiivia sanoa, ettenkö tuottaisi kuvillani ulkonäköpaineita ja ettenkö edistäisi kehon esineellistämistä. Pyrin kuitenkin teksteilläni ja kuvavalinnoillani vähentämään niitä paineita, ja koen niitä myös itse.
Harala sanoo, että hän ymmärtää hyvin, että ihmisiä kiinnostaa urheilijoissa ihminen eivätkä vain tulokset, kilot ja metrit. Tätä hän haluaa somessakin tuoda esiin.
– Kun avaan itseäni muillakin elämän osa-alueilla, paljastan inhimillisyyteni. Se, että näytän olevani samanlainen kuin muutkin, voi olla seuraajilleni inspiroivaa ja motivoivaa. Hekin voivat olla huippuja omissa jutuissaan.
Haralan mukaan somessa onkin parasta ihmisten inspiroiminen. Vuorovaikutuksesta seuraajien kanssa hän saa itsekin voimaa. Ihmisiltä saa kannustusta, kun laittaa itsensä likoon ja näyttää elämästä huippuhetkien lisäksi myös takapakit.
– Minulla on ollut tosi vaikeita vuosia, kun sääressä oli rasitusmurtuma, joka vaati pitkää kuntoutusta. On ollut koskettavaa ja upeaa, miten ihmiset ovat myötäeläneet kanssani ja uskoneet minuun.
Mietin, onko joillain tarve luoda meistä naisurheilijoista ulkonäkökeskeisiä hölmöjä.
Lotta Harala
Haralan mukaan urheilijan pitää koko ajan miettiä rajanvetoa: millaisia kuvia voi ja kannattaa julkaista. Pääpaino on urheilussa, ja se tarkoittaa, että työtä tehdään täysillä.
– Someen ei voi laittaa joitain näyttävimpiä ja siisteimpiä treenejä, kun haluan tietenkin keskittyä niissä tekemiseen.
Somejulkaisuissa käytetään harkintaa. Haralan mukaan pitäisi olla aito eikä kiillotella sädekehää.
– Haluan tuoda esiin aitoa tarinaa niin kuvine kuin teksteineen. En halua luoda vääristävää kuvaa, että olen aina tämännäköinen ja huippukunnossa.
Urheilijoiden ulkonäkö kiinnostaa – niin somessa kuin perinteisessäkin mediassa. Harala kokee, että naisurheilijoiden kohdalla siihen keskitytään enemmän kuin miesurheilijoiden.
Urheilijoiden ulkomuotoa analysoidaan, ja ulkomuodosta tehdään johtopäätöksiä urheilijan kunnosta.
– Se on puistattavaakin. Jos joku on jonain päivänä painavampi, se ei tosiaankaan tarkoita, että hän olisi laiska tai ei olisi harjoitellut. Ammatikseen urheilevilla se on hyvin harvoin selitys.
Tavalliset somekuvat ja postaukset eivät useinkaan kiinnosta valtamediaa. Kun kuvissa näkyy paljasta pintaa tai naisellisia muotoja, ainakin tietyt mediat tekevät niistä juttuja. Sama pätee postauksiin, joiden kommentteja voidaan irrottaa kokonaan asiayhteydestään.
Harala kertookin tulleensa varovaisemmaksi somejulkaisuissaan.
– Välillä mietin, onko joillain tarve luoda meistä naisurheilijoista bimboja ja ulkonäkökeskeisiä hölmöjä. Oma viesti voi niissä nostoissa muuttua ihan toisenlaiseksi. Se tuskastuttaa.
Haralan mukaan urheilumaailma ei ole suojassa ulkonäkökeskeisyydeltä. Urheilijoiden ulkonäöstä puhutaan myös kisakatsomossa.
– Ulkonäkö vetää myös somekuvissa. Haluan olla kuitenkin uskottava urheilija, joka näkyy somessa – en somevaikuttaja, joka urheilee, Harala linjaa.
Harala muistuttaa myös, että urheilijat eivät poikkea muista ihmisistä siinä, että ulkonäöllä on merkitystä myös heille.
Kisat ovat urheilijoille näyttämö, jossa vuosien työn tulos mitataan. Sillä on merkitystä, miltä kisoissa näyttää ja millaisena siellä tulee nähdyksi.
– Kisavalmisteluihin kuuluu myös meikkaus ja hiusten laittaminen. Työstän henkistä puoltani niin, että olen sinut itseni kanssa ja laittaudun siten, että minulla on itsevarma olo. Itsevarmuus vaikuttaa urheilusuoritukseen.