Tutkimusten mukaan virolaiset heittävät vuosittain henkilöä kohden pois 17 kiloa vaatteita ja 14 kiloa niistä menee suoraan roskiin. Monille vaatteista voisi löytyä uusi käyttäjä tai käyttötarkoitus esimerkiksi kierrätyksen avulla.
Postimees-lehden haastatteleman Viron ympäristöministeri Madis Kallaksen mukaan koko maailma kamppailee tekstiilijäteongelman kanssa.
– Ihmiset ostavat nyt enemmän vaatteita kuin koskaan ennen, mutta emme ole vieläkään keksineet, miten niistä syntyvää jätettä käsitellään. Näin on myös Virossa, jossa ei ole tehokkaita ratkaisuja laajamittaiseen tekstiilien kierrätykseen, Kallas toteaa.
Joka sekunti maailmassa yksi vaatteita täynnä oleva kuorma-auto ajaa kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokselle. Pelkästään Euroopassa heitetään pois 5,8 miljoonaa tonnia vaatteita vuosittain.
Mutta vielä suurempia ympäristövahinkoja aiheuttaa vaatteiden valmistus, sillä muotiteollisuus vastaa noin 10 prosentista maailman vuotuisista kasvihuonepäästöistä. Se on huomattavasti suurempi osuus kuin esimerkiksi kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen yhteenlasketut päästöt.
– Vaatteiden tuotanto vaatii paljon vettä ja energiaa sekä uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten öljyä, toteaa ministeriön ympäristöasioiden osaston johtaja Sigrid Soomlais.
Samaan aikaan muoti muuttuu nopeasti ja ihmisillä on tapana kyllästyä vaatekaappinsa sisältöön helposti. Jatkuvasti lisääntyvä vaatteiden tuotanto ja ostaminen kuormittavat suuresti ympäristöä. Mitä jokainen meistä voisi tehdä pelastaakseen maailman tekstiilitulvalta? Paras vaihtoehto on ostaa vähemmän ja näin välttää vaatteiden ylituotantoa. Mitä vähemmän ihmiset kuluttavat ja ostavat uusia asioita, sitä vähemmän resursseja käytetään tuotantoon ja jätehuoltoon.
Kannattaa valita viisaammin. Jos uuden ostaminen on välttämätöntä, voi kuitenkin tehdä ympäristöystävällisempiä valintoja suosimalla esimerkiksi kirpputoreja ja kierrätysmyymälöitä. Lisäksi voi valita tuotteen, joka on valmistettu laadukkaasta ja kestävästä materiaalista, ja jonka käyttöikää voidaan pidentää entisestään korjaamalla.
Monet vaatteet valmistetaan usein synteettisistä kuiduista, joiden valmistus vaatii paljon vettä ja energiaa ja joiden hajoaminen luonnossa kestää vuosikymmeniä. Sen takia kannattaa suosia luonnonmateriaaleja, kuten villaa, pellavaa, hamppua tai bambua.
Myös vaatteiden valmistuspaikkaan kannattaa kiinnittää huomiota ja suosia kotimaista tekstiilituotantoa, jonka avulla voi pienentää hiilijalanjälkeä ja tukea myös paikallista työllisyyttä.
Vaatteita kannattaa myös huoltaa ja korjata. Jos omat taidot eivät riitä, osaava ompelija voi auttaa. Ehjät ja käyttämättömät vaatteet puolestaan kannattaa lahjoittaa eteenpäin, eikä suinkaan heittää roskiin.