Tänä vuonna virallista laskiaispullien syöntipäivää eli laskiaistiistaita vietetään 21. helmikuuta, mutta ainakin Virossa laskiaispullia on ollut tarjolla jo tammikuusta lähtien.
Tänä vuonna erikoisin laskiaispullien makuvariantti on ollut Vana Tallinn -liköörillä maustettu ”aikuisten pulla”. Lisäksi myynnissä on ollut ainakin veriappelsiini-passiohedelmä- ja raparperi-vaniljakastike-täytteisiä pullia. Moni kuitenkin tykkää eniten perinteisestä versiosta, jossa täytteenä on kermavaahtoa ja hilloa, tai mantelimassaa.
Mutta tunnetko laskiaispullien historiaa – mistä ne oikein ovat tulleet? Viron yleisradio haastatteli aiheesta Tarton yliopiston saksan kielen ja kulttuurin apulaisprofessori Reet Benderiä.
Perinteisesti laskiaispullia on syöty vasta laskiaistiistaina, joka on viimeinen päivä ennen paastoa ja 40 päivän paaston alkamista. Ennen vanhaan tämä tarkoitti sitä, että kaikki tuoreet ainekset, kuten kerma, piti käyttää loppuun ennen paaston alkamista. Yleensä ne käytettiin ylellisten jälkiruokien valmistukseen.
Laskiaispullat eli viroksi vastlakuklid toivat Viroon baltiansaksalaiset, jotka hallitsivat Baltian kulttuurielämää keskiajalta lähtien. Reet Benderin mukaan baltiansaksalaiset olivat erittäin vaikutusvaltaisia, koska virolaiset ja latvialaiset talonpojat työskentelivät heille ja ottivat samalla käyttöön heiltä monia sanoja, perinteitä ja ruokakulttuurin elementtejä.
Keskiaikaisten ja nykyisten laskiaispullien välillä on kyllä Benderin mukaan suuri ero.
– Nykyään pullat tarjoillaan kylminä, mutta aikaisemmin ne tarjottiin lämpiminä ja tunnettiin nimellä ”kuumat pienet leivät”. 1700-luvulta peräisin olevat reseptit osoittavat, kuinka ylellisiä nämä herkut silloin olivat. Nykyään syömme hyvin yksinkertaista versiota, Bender kertoo.
Baltiansaksalaisten aikaan pullan yläosa leikattiin pois ja pullan sisäpuoli koverrettiin tyhjäksi. Siihen tehtiin uusi täyte ruusuvedestä, voista, maidosta, manteleista, vaniljasta, sokerista ja rusinoista. Pulla täytettiin uudella täytteellä ja laitettiin takaisin uuniin. Pullat tarjottiin lämpiminä suoraan uunista.
Kermaa laskiaispullissa alettiin käyttää vasta ennen toista maailmansotaa ja arkistot osoittavat, että kermatäytteellä oli mahdollista ostaa valmiita pullia leipomoista jo tuohon aikaan. Kerman käyttö virolaisissa ja latvialaisissa jälkiruuissa on hyvin yleistä, koska kermaa on aina ollut saatavilla maatalousyhteiskunnissa.
Reet Benderin mukaan syy siihen, miksi Virossa nykyään myydään vain näitä yksinkertaisempia laskiaispullia, on se, että ihmiset eivät ehkä tiedä, että on myös toinen tapa valmistaa laskiaispullia.
Suomeen laskiaispullat tulivat Ruotsin kautta 1800-luvulla. Suomessa hilloversio on mantelimassaa suositumpi ja niitä myydään kaupoissa tuplasti enemmän.