Sain joululahjaksi Sodastreamin. Olen käyttänyt sitä päivittäin ja juonut noin litran vettä päivässä. Onko näiden hiilihapotuslaitteiden käyttöä tutkittu, ja onko niistä jotain hyötyä tai haittaa terveydelle?
Näin kyselee lukija.
Kysymykseen vastaa väitöskirjatutkija ja ravitsemusterapeutti Mari Näätänen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitokselta.
– Hapotuslaitteiden käyttöä ei ole varsinaisesti tutkittu. Mutta hiilihappo sinänsä on tutkitusti niin neutraali happo, että se ei aiheuta tiettävästi sellaisenaan pysyviä terveyshaittoja.
Jos juomassa on vain vettä ja hiilihappoa, se voi paljon nautittuna toki pahentaa turvotusta, närästystä ja vatsavaivoja.
– Hiilihapotetut vedet valmistetaan hiilidioksidista, joka on kaasu. Vaikutuksia voi tulla helpommin herkkävatsaisille ja suolisto-oireista kärsiville.
Määrät ja oireet ovat kuitenkin yksilöllisiä. Jos tuntee vaikkapa jatkuvaa turvotusta, kannattaa kokeilla, onko hiilihapotetulla vedellä siihen osuutensa.
Toisin kuin voisi kuvitella, pelkkä hiilihapotettu vesi ei vaikuta hampaiden kiilteeseen.
Asia erikseen ovat tietysti hiilihapotetut juomat, joissa on muitakin happoja sekä sokeria. Limpparit ja energiajuomat ovat saaneet rinnalleen myös makuvedet.
– Niissä hämää sana vesi. Juomassa voi olla vaikkapa sitruunahappoa ja fruktoosia. Happo vaikuttaa hampaisiin ja fruktoosi runsaasti nautittuna aineenvaihduntaan. Kaikissa maustetuissa vesissä niitä ei kuitenkaan ole. Kannattaa olla tarkkana ainesosaluettelon kanssa.
Mari Näätänen pohtii, että janoon kannattaa juoda tavallista vettä, hiilihapotettua vettä tai suolattomia ja sokerittomia kivennäisvesiä. Suolaa sisältävät kivennäisvedet hän jättäisi kauppaan, jos niitä on tapana juoda runsaasti.
– Suomalaisten pitäisi muutenkin rajoittaa suolan saantia. Lisäsuolalle voi olla tarve vain, jos on kova helle ja on liikkunut todella aktiivisesti.
Joillekin pelkän hanaveden juominen tuottaa tuskaa, jos maku ja suuntuntuma eivät miellytä.
– Se on tottumiskysymys. Jos kraanavesi ei jostain syystä uppoa, hapotuslaitteella tehty kuplavesi tai suolaton ja sokeriton kivennäisvesi on hyvä vaihtoehto.
Kansainvälisessä Obesity Research and Clinical Practice -lehdessä julkaistiin vuonna 2017 tutkimus, jossa todettiin, että hiilihapotetut juomat voivat lisätä nälän tunnetta. Mahdolliseksi syyksi todettiin hiilidioksidi, joka vaikuttaa näläntunnetta säätelevään greliinihormoniin.
Pääosa tutkimuksesta tehtiin rotilla. Tutkijat huomasivat, että hiilihapotettuja juomia juoneet rotat söivät keskimäärin 20 prosenttia enemmän kuin ne, jotka eivät saaneet kuplajuomaa.
Kylläisyyden tunnetta säätelevien hormonien toimintaa tutkiva Mari Näätänen toteaa, että tutkimuksen annista ei voi tehdä yleistäviä johtopäätöksiä.
– Tutustuin tutkimusraporttiin, ja tutkimuksen toteutus ja raportointi on melko vajavaista, eikä aihetta ole juuri muutoin tutkittu. Ei ole tarpeeksi näyttöä siitä, että hiilidioksidi vaikuttaisi greliinihormonin tuotantoon.