Otto Leskinen, 19, muistuttaa nuoria kokkailun iloista ja hyvän ruuan merkityksestä. "Harmittaa, kun osa nuorista jakaantuu porukoihin ja toisiaan vastaan ruokavalioiden takia."
Nappisilmäinen poika pyöritteli kakkua pikkusormillaan ja huikkasi:
– Äiti, tulepa maistamaan, miten hyvää suklaakakkua.
Äiti maisteli, mutta ihan nielaisuun asti ei päästy. Otto Leskisen ensimmäiset leipomukset kun olivat hiekkakakkuja. Hän veivasi niitä pienenä usein, treenasi erilaisia muotoja ja koostumuksia. Hiljalleen hiekka vaihtui jauhoihin ja muovimuotit uunivuokiin.
– Olen saanut olla pienestä pitäen mukana keittiössä äidin ja mummojen kanssa. Ja saanut tehdä itse.
Pikkupoikaa kannustettiin, kun intohimo suolaiseen ja makeaan oli päivänselvä. Itseluottamus ja into kasvoivat niin, että poika alkoi pyöräytellä erilaisia herkullisuuksia itsekseen koulun jälkeen.
– Minuun myös luotettiin. Oli superihana tunne, kun sain laittaa pöytään tuoreita sämpylöitä, kun äiti tuli töistä kotiin.
Otto Leskinen on nyt 19-vuotias. Hän kiittää vanhempiaan siitä, että sai pienenä kannustusta ja kehuja keittiöhöperyydestään.
– Jos joskus meni vähän pieleen, lohdutettiin, että ensi kerralla onnistuu paremmin. Ikinä kukaan ei sanonut, että nyt loppui se touhuaminen.
Lapsuuden muistot ovat syy, miksi Otto Leskisestä tuli ruoka-alan ammattilainen. Ruokaa tehtiin ja syötiin yhdessä.
– Uskon, että monen nuoren saisi innostumaan kokkauksesta, jos kotona tehtäisiin paljon yhdessä ja lapsille annettaisiin enemmän vastuuta. Eihän mikään ole parempaa kuin tarjota itse tehtyä ruokaa koko perheelle.
Hän on halunnut olla esimerkkinä myös pikkuveljelleen Aarolle. Yhdessä on kiva kokkailla.
Vaikka Leskinen on jo armeijan käynyt nuori mies, hän on myös hallitseva Junior Masterchef.
Tomi Björckin, Sara La Fountainin ja Henri Alénin tuomaroimaa junnukokkien tv-kisaa kun ei ole tehty sen jälkeen, kun Otto Leskinen voitti tittelin vuonna 2017.
– Ihan ylpeydellä kerron olevani hallitseva Junior Masterchef, Leskinen nauraa.
Titteli toi tuolloin 13-vuotiaalle pojalle näkyvyyttä ja töitä. Hän suunnitteli menuja ravintoloihin ja muun muassa Helsingin Musiikkitalolle sekä piti kokkausnäytöksiä tapahtumissa.
– Kannatti lähteä kisaan. Se on kantanut näihin päiviin asti.
Viime vuonna hän sijoittui seitsemänneksi Koko Suomi leipoo -kilpailussa.
– Kokemukset ovat olleet hauskoja, ja pidämme kisaajien kanssa vieläkin yhteyttä.
Kuopiossa asuva Leskinen on varsinkin ikäänsä nähden harvinainen nuori mies.
Hän nimittäin sai kotitalousopettajan ja terveystiedon opettajan viransijaisuuden kahdesta yläkoulusta. Leskinen pääsi armeijasta tammikuusta ja haki töitä kevään ajaksi.
– Cv:n täyttäminen oli jo suhteellisen vaikeaa, vaikka ikää on vasta tämän verran. Kun en vaan mitenkään muistanut kaikkia töitä.
Senpä vuoksi Otto Leskisen cv:ssä ei ole mainintaa esimerkiksi tuomarin pestistä piparinleivonnan SM-kisoissa.
– Joo, tosiaan kaikenlaista se Junior Masterchef -titteli toi mukanaan, Leskinen naurahtaa.
Kotitalousopettajan hommat jatkuvat kesäkuuhun asti. Leskinen on tykännyt työstään.
– Suoraan sanottuna rakastan opettamista. Siihen kuuluu paljon muutakin, suunnittelua, arviointia ja vaikkapa kaupassakäyntiä.
Kotitalous on pakollinen aine seiskaluokalla. Oppilailla on hyvin erilaisia kokemuksia keittiöstä ja muista kotitöistä.
– Kun opetellaan perustaitoja, opettajan on tärkeä huomioida, että toiset ovat jo hurjan taitavia ja innostuneita. Jotkut taas eivät ole koskaan tehneet ruokaa.
Kotitalous ei ole pelkkää ruuanlaittoa vaan kodin muitakin askareita. Liinavaatteiden silitys ja teeleipien leivonta ovat jo sukupolvikokemus suomalaisessa kotitalousopetuksessa.
– Ne varmasti pysyvätkin aina ohjelmassa. Tai ainakin toivon niin.
Kun pesti päättyy kesällä, tarkoitus on hiukan hengähtää. Syksyllä Otto Leskinen aloittaa kotitaloustieteen opiskelun Helsingin yliopistossa.
– Se oli ykkösvalintani ja mahtavaa, että pääsin. Olen jo nyt tosi innoissani.
Leskisen tavoite on herättää oppilaiden innostus kokkailuun ja leivontaan. Hän on huomannut, että hommiin heittäytyminen voi olla hankalaa.
– Moni pelkään turhaan, että tekee virheitä. Tai että kaikki ruuanlaitto on monimutkaista. Ei sen tarvitse olla. Virheitäkin sattuu kaikille, ja niistä aina oppii.
Erityisen innoissaan tämä opettaja on leipomisesta ja sen tuomasta hyvästä mielestä.
– Yritän opettaa oppilaillekin, että älkää laittako kumihanskoja, kun vaivaatte pullataikinaa. Se kannattaa tehdä paljain käsin. On muuten oikeasti terapeuttista.
Ainoa ristiriita opettajan hommissa liittyy titteliin. Onko se köksän vai kotsan ope? Tittelistä on väännetty leikillään kättä oppilaiden kanssa.
– Sanovat minua kotsan opettajaksi, mutta itse tykkään köksästä. Noh, ehkä alan pikkuhiljaa taipua siihen, että olen kotsan ope.
Otto Leskinen kannustaa lapsia ja nuoria aloittamaan kokkailun helpoilla resepteillä. Välipalat ovat siihen hyvä tapa. Täytetyt ruissipsit, rahkat ja smoothiet syntyvät näppärästi ja maistuvatkin makoisalle.
Tiskattavaakaan ei tule paljon.
– Ohjeiden kannattaa olla simppeleitä, että lapset oikeasti kokeilevat niitä. Superherkulliset jutut voivat olla myös terveellisiä.
Leskinen syö arkena terveellisesti ja monipuolisesti. Itse tehty lämmin ruoka kuuluu joka päivään. Vaikkapa makaronilaatikosta riittää pupellettavaa useammalle päivälle.
– Arkiruokakin voi olla hyvää, eikä sen tarvitse olla tylsää. Esimerkiksi eilen tein avokadopastaa, josta tuli törkeän hyvää.
Viikonloppuna on herkuttelun aika. Leskinen rakastaa pitsaa ja kavereiden kanssa ravintolassa syömistä.
Sekasyöjänä Leskinen popsii mielellään niin lihaa kuin kasviksia. Kun ruoka-aineallergioita ei ole, vain ruokataivas on rajana.
– Punnitsen ja tuskailen kyllä välillä itsekin liikaa, millaisia valintoja teen. Syönkö liikaa lihaa? Ja mikä kasvisproteiini on oikeasti ravintoarvoltaan, ekologisesti ja eettisesti järkevää? Ei näistä oikein ota selvää.
Teema myös huolestuttaa häntä. Ruokavalinnoista on tullut ongelmakeskeinen aihe.
Joihinkin nuoriin se vaikuttaa niin, että ruokaan alkaa liittyä liikaa huonoja fiiliksiä. Leskinen pohtii, että se ei ole hyvä juttu, koska moni nuori syö muutenkin liian vähän ja yksipuolisesti.
– Harmittaa, kun osa nuorista jakaantuu porukoihin ja toisiaan vastaan ruokavalioiden takia. Tärkeintä olisi, että nuorillekin ruoka maistuu ja he saavat tärkeitä ravintoaineita.
Hän muistuttaa, että suurin osa lapsista on kuitenkin sekasyöjiä eikä tee valinnoistaan ongelmaa.
– Kenenkään ei pidä tuntea huonoutta siitä, mitä syö. Kaikkihan sen saavat itse päättää.
Otto Leskinen suosii lähiruokaa, mutta budjetti tietysti sanelee paljon. Suosikkiraaka-aine on kala ja pastaruuat bravuureita. Hän rakastaa ruuanlaittoa niin paljon, että haluaa pitää sen intohimona ja harrastuksena.
– Siksi en haaveile ainakaan tällä hetkellä työstä ravintola-alalla. Olisi huippua olla oikea kotitalousopettaja, mutta olen niin nuori, että ehdin tehdä vielä muutakin. Ehkä minusta vielä tulee kiinteistönvälittäjä tai ravitsemusterapeutti.
Vaikka rakkaus ruokaan ja leivontaan näkyy ja kuuluu, kai siinä jotakin ärsyttävää on pakko olla myös Otto Leskisen mielestä?
– No joo. Vaikka siisti keittiö on ykkösjuttu, siivoaminen on vähän tylsää. Kai kotitalousopettajakin voi näin sanoa?
Alla Otto Leskisen reseptivinkkejä nuorten välipaloihin.
Ruissipsit pestotäytteellä
1 ps ruissipsejä
200 g maustamatonta tuorejuustoa
3 rkl vihreää pestoa
ripaus suolaa ja pippuria
1 rs miniluumutomaatteja
1 ps pieniä mozzarellapalloja
1 ruukku tuoretta basilikaa
1 Asettele ruissipsit tarjoilulautaselle.
2 Notkista tuorejuuston rakenne ja sekoita joukkoon pesto. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa pestoa.
3 Halkaise tomaatit ja mozzarellapallot.
4 Täytä sipsit pestotäytteellä kahden lusikan avulla ja asettele päälle tomaattia ja mozzarellaa. Viimeistele tuoreella basilikalla.
Helppo mangorahka
1,5 dl vispikermaa
400 g vaniljanmakuista proteiinirahkaa
3 prk mango-Pilttiä
halutessasi 1/2 tl vaniljasokeria tai sokeria
1 rs vadelmia
1 Vatkaa kerma kuohkeksi vaahdoksi.
2 Sekoita joukkoon proteiinirahka ja mango-Piltti ja vatkaa kuohkeaksi vaahdoksi.
3 Halutessasi mausta sokerilla tai vaniljasokerilla.
4 Jaa jälkiruokakulhoihin ja viimeistele vadelmilla.
Mansikkasmoothie
300 g kohmeisia kotimaisia mansikoita
1 banaani
1/2 dl kauraleseitä tai -hiutaleita
2 dl maustamatonta jugurttia tai maitorahkaa
2 dl maitoa
1,5 tl hunajaa
Koristeeksi tuoretta sitruunamelissaa tai minttua
1 Laita kaikki smoothien ainekset blenderiin ja surauta tasaiseksi. Tarkista maku.
2 Jaa laseihin, koristele mintulla tai sitruunamelissalla ja nauti.