Puheenaihe

Vuosittain jopa 30 000 suomalaista yrittää itsemurhaa – "Se on vain se yksi asia liikaa"

Anne Ikosen mukaan on myytti, että itsemurhia tehtäisiin eniten toukokuussa. – Ihmisen paha olo voi kyllä korostua kevään valon ja luonnon heräämisen myötä. Talven jälkeen ajatellaan, että taas pitäisi jaksaa, tehdä ja touhuta ja sitten ei jaksakaan.

Mia Lagström

Itsemurhien määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Vuonna 2017 tehtiin 824 itsemurhaa, mikä on lähes sata enemmän kuin vuonna 2015. Hyvinkään Seudun Mielenterveysseuran kriisikeskus Hymisen toiminnanjohtajan Anne Ikosen mukaan määrä on huolestuttava.

– Tilastoissa näkyvät vain kuolemaan johtaneet tapaukset. Jokaista itsemurhaa kohden on myös lukematon määrä epäonnistuneita yrityksiä. THL on arvioinut, että itsemurhayrityksiä on Suomessa vuosittain 10 000–30 000. Se on hirvittävä määrä.

 

Yhtä selkeää selittävää tekijää, mikä ajaa ihmisen epätoivoiseen tekoon, ei ole. Taustalla voi olla läheisen kuolema, avioero, taloudelliset vaikeudet, syrjäytyminen.

– Itsemurhaan liitetään helposti psykiatrinen sairaus, mutta kyse voi olla hyvinkin konkreettisesta asiasta. Ihminen ei kestä sairauden aiheuttamia kipuja tai pikavipit ajautuvat ulosottoon.

 

Useimmiten kyse on myös monen tekijän summasta. Elämässä sattuu liikaa vaikeita asioita samalla kuin yhteiskunta luo paineita pärjätä. Pitää menestyä niin työssä kuin harrastuksissa. Ei ole varaa löysätä, päästä eroon oravanpyörästä. Kriisit kasaantuvat pala kerrallaan toivottomuudeksi. Elämä ei ole enää elämisen arvoista.

– Lopulta tekoon saattaa johtaa ulkopuolisen silmin hyvinkin pieni asia. Se on vain se yksi asia liikaa.

 

Itsemurha on harvoin impulsiivinen teko. Useimmiten ihminen on pohtinut ja miettinyt tekoa jo pitkään. Toisaalta tämä on hyvä asia, sillä se mahdollistaa asiaan puuttumisen. Itsemurhat ovat estettävissä, kunhan ihmisen hätä huomataan riittävän ajoissa.

– Itsemurhaa suunnitteleva ajattelee harvoin varsinaista kuolemaa tai tekonsa lopullisuutta. Kyse on useimmiten siitä, että halutaan eroon omasta pahasta olosta.

 

Ikonen kannustaa ihmisiä huolehtimaan toistensa hyvinvoinnista. Elämme yksilökeskeistä aikaa. Toisten asioihin ei haluta puuttua. Puuttumisen aihetta kuitenkin on, jos läheinen eristäytyy, hänen elämänhallintansa katoaa, eikä elämään kuulu enää tulevaisuudensuunnitelmat. Tällöin kannattaa kysyä, onko kaikki hyvin.

– Toisen murheita ei saa väheksyä. Helposti aletaan selittää, etteivät toisen murheet niin vaikeita ole verrattuna muiden vaikeuksiin, sen sijaan että aidosti kuunneltaisiin, mikä toisella on hätänä.

 

Ihmiseltä voi Ikosen mukaan kysyä suoraan, onko hänellä itsetuhoisia ajatuksia. Se ei lisää teon riskiä.

– Ehkä kysymystä ei kysytä, koska pelätään vastausta, eikä tiedetä, mitä siihen pitäisi vastata.

Ihmeitä ei tarvitse lähteä tekemään.

– Sitä voi kysyä, mikä aiheuttaa pahinta tuskaa ja voiko tehdä jotain helpottaakseen toisen oloa. Ottaa tehtäväkseen kannatella toista ihmistä. Kysyä lupaa, saako soittaa toisen puolesta terveydenhuoltoon, kriisikeskukseen tai vaikka velkaneuvontaan, jos siitä on apua.

 

Itsetuhoisista ajatuksista eroon pääseminen on pitkä prosessi. Yksin kukaan ei siitä selviä, vaan apua tarvitaan.

– Kaikki alkaa siitä, että saa jälleen kiinni siitä, mitä on toiveikas elämä, mitä elämässä täytyy muuttua, että jaksaa. Läheistenkään ei kannata jäädä yksin. Läheisen itsemurha aiheuttaa valtavaa syyllisyyttä. Silloin on syytä hakea tukea.

Apua kriiseihin

Apua kriisipuhelimesta

Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua lähes ympäri vuorokauden klo 09–07, puh. 09 2525 0111.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu