Uudenmaan edunvalvontatarpeet ovat moninaiset. Hyvinvointialueiden resurssit ja rahoitus, mahdollinen maakuntavero, HUSin rahoitus ja yliopiston rooli, hyvinvointialueiden kasvattaminen monialaisiksi maakunniksi, valtion aluehallinnon virastorakenneuudistus, kuntien ja hyvinvointialueen rajapinnat, valtionosuudet, työ- ja elinkeinopalvelujen siirto kuntiin sekä kaavoitus- ja rakentamislakiuudistus vaikuttavat kaikkiin uusimaalaisiin.
Hengästyitkö? Niin minäkin. Miten kaikessa tässä pystyttäisiin vetämään yhtä köyttä?
Katsottaessa valtakunnallisia rahavirtoja, näkee tilastoista, että tuuli vie setelit Uudeltamaalta muualle Suomeen. Sinne menevät rakennerahastorahat, koronaelvytysrahat ja jatkossa myös sosiaali- ja terveysmenoihimme tarkoitetut rahat.
Luulitko pääseväsi leikkaukseen tai muuhun hoitoon, kun koronatilanne hellittää? Ehei, HUS-alueen rahat pyyhitään muualle, sinä saat jatkaa jonottamista.
”Ei saa vaikuttaa siltä, että ajettaisiin vain Uudenmaan etua” lausui maakuntamme kansanedustaja. Alueemme kansanedustajat ovat ahkeria, viisaita ja katsovat koko kansakunnan etua. Se on toki arvostettavaa, mutta muut toimivat toisin. Maakunnilla on miehensä ja naisensa ministeriöissä, suora hotline ministeriöistä omille kansanedustajille ja uusimaalainen päättäjä saa tietää valmiiksi pureskelluista asioista usein vasta lausuntovaiheessa, kun on liian myöhäistä.
Vuonna 2021 valtionosuusjärjestelmässämme oli 28 nettomaksajakuntaa. Näistä kuusitoista oli uusimaalaisia. Helsingiltä siirtyi muualle Suomeen 378 miljoonaa euroa, Espoolta 172 miljoonaa euroa ja Vantaalta 36,5 miljoonaa euroa.
Luulitko pääseväsi leikkaukseen tai muuhun hoitoon, kun koronatilanne hellittää?
Vertailun vuoksi: Turku maksoi kaksi miljoonaa euroa yhteiseen pottiin ja Tampere oli nettosaaja. Miten tämä voi olla näin, kun samalla esimerkiksi Espoo joutuu ottamaan velkaa?
Kuntaliitto, perinteinen kuntien edunvalvoja ei mielestäni edusta meitä kovin tehokkaasti. Kuntienkin yhteistyö on ollut vaimeaa.
Ilmastonmuutos pitäisi pysäyttää, tehdä vihreitä innovaatioita, siirtyä sähköiseen liikenteeseen, vähentää segregaatiota, rakentaa asuntoja, korjata homekouluja, tutkia, työllistää ja vaikka mitä. Jos rahat täältä siirretään joka vuosi muualle, on katsottava peiliin ja todettava: edunvalvontaamme pitää saada ihan uusi vaihde.
Tärkeimpiä ensi vuoden töitämme onkin käynnistää alueemme 26 kuntajohtajan kanssa edunvalvontakone, joka toimii tehokkaasti ja pitää kovaa ääntä. Kutsumme mukaan uusmaalaiset kansanedustajat, korkeakoulut, elinkeinoelämän ja kaikki kynnelle kykenevät.
Ossi Savolainen, Uudenmaan maakuntajohtaja