Pääkirjoitus On keskustassa asuvia kävelijöitä ja muualta sinne kävelemään tulevia – jälkimmäisiä ei sovi Helsingin aliarvioida

Kaupunkia on tiivistettävä kohti keskustaa ja keskustassa lisä-, täydennys- ja korotusrakentamisella. Kävelykeskustassa jalankulkija on "kuninkaallinen". Jokaisella kaupungilla on oltava ainakin yksi imagotapahtuma, josta kaupunki tunnetaan myös kansainvälisesti.

Muun muassa nämä kolme kohtaa sisältyvät suosituksiin kaupunkikeskustojen kehittämiseksi. Ympäristöministeriö tilasi vuosi sitten Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:ltä näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on nyt tehtävä, jotta Suomen keskustojen elinvoima vahvistuu.

Pääteemoja oli kolme: keskustojen elinvoiman kehittäminen, ruokakauppa tulevaisuuden keskustoissa ja keskustapahtumien lisääminen.

Esimerkkikaupunkeina olivat: Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa.

Elinvoimalaskenta pohjautuu menetelmään, jonka avulla seurataan vuosittain keskustojen kehittymistä. Tunnusluvuista näkyy liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden osuus sekä tyhjien liiketilojen osuus. Jakauma suhteutetaan kaupungin asukasmäärään.

Helsingin mukana oloa voi toisaalta myös kummastella, sillä Helsingin keskustan näivettyminen on ennen koronaa ja varsinkin sen aikana ollut jopa kansallinen puheenaihe.

Kaupunkilehti Tamperelaisessa käsiteltiin joulukuun alussa Tampereen keskustan kävijätutkimusta. Keskimäärin eniten euroja jättää polkupyörällä saapuva kuluttaja, sen jälkeen autolla ja vähiten kävelijä. Jutun otsikko kuului ”Kävelijä tuo eniten rahaa”. Otsikko todistaa oikeaksi sanonnan ”Lies, damned lies, statistics” eli ”vale, emävale, tilasto”. Sinänsä otsikko on totta: koska kävelijöitä on eniten, he yhteensä eli ”kävelijät tuovat” eniten rahaa. Mistä nuo kävelijät keskustaan asiakkaiksi tulevat?

Voidaan olettaa että kävelijät tulevat varsin läheltä tai jopa tehdä arvaus että he asuvat keskustassa tai sen liepeillä, kävelyetäisyydellä. Näin ollen heidän ei varsinaisesti ole tarvinnut tulla keskustaan – he ovat siellä jo. Jos puhutaan keskustan vetovoiman kehittämisestä eivät kävelijät ehkä ole se keskeinen ryhmä.

Myös pyöräilijät tulevat varsin läheltä, ja kulkumuoto on houkutteleva vain osan vuotta. Näin ollen panostamisella pyöräilijöihin voi niinikään olla rajansa.

Ei liene yllätys että autoilijat korostuvat erikoistavarakaupan asiakkaina ja joukkoliikenteen käyttäjät ravitsemuspalveluissa. He tulevat keskustaan varta vasten asioimaan. Jos vetovoimaa ja liiketoimintaa keskustassa halutaan kehittää, näistä kahdesta ryhmästä löytyy se potentiaali, jonka perässä liikutaan ja johon kannattaa panostaa, kuten Tommi Rasila Tamperelaiseen kirjoittamassaan kolumnissa totesi. Sama kannattaa tunnustaa myös Helsingissä.

Karri Kannala

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut