"Omikron menee väestön läpi – halusimme sitä tai emme." Näin totesi Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen maanantaina.
Samana päivänä Helsinki ja liuta muita Uudenmaan kuntia ilmoitti, että valtaosasta karanteeniin asettamisista luovutaan ylipäätään. Tartunnanjäljitys on pahoin ruuhkautunut. Jäljitys keskitetään nyt terveydenhuollon yksiköihin, hoivalaitoksiin ja riskiryhmien asumisyksiköihin. Muissa tilanteissa kuten perhepiirissä, työpaikalla, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa altistuneita ei enää aseteta tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.
Koko koronasirkus repesi perjantaina liitoksistaan, kun maan hallitus Krista Kiurun (sd.) johdolla viesti uusista rajoituksista ja toimenpiteistä koronan hillitsemiseksi. Kiuru henkilökohtaisesti profiloitui myös hyvin vakavilla ja yliampuvilla puheillaan koronan pitkästä tautimuodosta, erityisesti sen yleisyydestä.
Hallituksen linjaus siitä, että jokaisen maan koululaisen pitäisi tehdä kaksi koronan kotitestiä viikossa, merkitsisi Helsingissä valtavaa testimäärää. Helsingissä on pelkästään peruskoululaisia noin 45 000. Toista astetta käy Helsingin kaupungin omissa lukioissa 9 700 opiskelijaa ja ammatillisessa koulutuksessa on noin 20 000.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas toteaa, että Helsinki odottaa tarkempia kansallisia ohjeita, miten valtioneuvoston 7. tammikuuta tekemä linjaus käytännössä toteutetaan. Husin Lehtonen puolestaan kyseenalaisti vahvasti laajamittaisen kotitestauksen hyödyt ylipäänsä.
Hallitus suositti perjantaina myös, että pahimmilla korona-alueilla yhdenkin tautitapauksen tultua ilmi koko luokka asetettaisiin karanteeniin. Vantaan kaupunki ilmoitti maanantaina Wilma-viestillä huoltajille, ettei se noudata kehotusta. Sama tieto tuli myös päiväkoti-ikäisten lasten huoltajille.
Epäselvyyttä on ollut myös siitä, kielletäänkö nyt myös lasten ja nuorten harrastaminen, juuri kun Kiurun ministeriön esitys laajasta etäopetuksesta saatiin torpattua.
Ikävä ammattilaisista koottua valtakunnallista koronanyrkkiä kohtaan kasvaa. On hyvä, että pääkaupunkiseudun kunnat uskaltavat toimia ja tehdä päätöksiä maalaisjärkeä käyttäen. Resurssit pitää nyt keskittää rokotuksiin ja sairaaloiden kantokyvyn turvaamiseen. Muutoin pitää pyrkiä elämään niin normaalia elämää kuin mahdollista, varsinkin lasten ja nuorten kohdalla. Karanteeneista luopuminen helpottaa merkittävästi yhteiskunnan aukipitämistä, joka tällä tautimäärällä olisi muuten kohta jo hyvin hankalaa.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Husin johdosta koostuva niin sanottu koronanyrkki onkin pitänyt lasten ja nuorten hätää ansiokkaasti esillä jo pitkään. Myös operatiivinen koronaan liittyvä johtaminen on maan pahimman tautikeskittymän alueella ollut rauhallista ja laadukasta. Alueen kuntajohtajien ärtymys hallituksen perjantaisiin toimiin purkautui sosiaalisessa mediassa täysin ymmärrettävästi: sekava ja osin täysin toteuttamiskelvoton päätös tuli julki myöhään perjantaina, kun esimerkiksi koulut olivat lomien jälkeen jatkumassa maanantaina.
Viestintä on vaikeassa paikassa tärkeää. Samoin virheiden myöntäminen. Koronarokotuksiin saataisiin lisää vauhtia, jos rokotteen tuomaa suojaa pystyttäisiin uskottavasti vielä lisää korostamaan. Se vaatisi sitä, että THL ja muut asiantuntijat avoimesti myöntäisivät, että tauti on uusi ja se muuntuu, mikä taas on syynä siihen, että kaksi rokotetta ei ollutkaan riittävä suoja, kuten aiemmin uskottiin. Oikea viesti olisi se, että rokote on turvallinen, se suojaa vakavalta tautimuodolta, mutta emme tiedä, montako kierrosta piikkejä täytyy ottaa – se on kiinni mahdollisista uusista varianteista, joista meillä ei vielä ole tietoa.
Median puolestaan pitäisi haastaa asiantuntijoita enemmän, jotta kansa kokee ja näkee, että journalistit tekevät tehtävänsä, esimerkiksi edellä mainittuihin rokotekertojen määrään liittyen. Se lisäisi median luotettavuutta ja estäisi osaltaan somessa rehottavien valheiden ja salaliittoteorioiden leviämistä.
karri.kannala@media.fi
Päätoimittaja, paikallisjohtaja