Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Uusimaa tarvitsee lisää lobbareita – nykyiset ja aiemmat kansanedustajat epäonnistuneet

Uusimaa on pahnanpohjimmainen, jos Suomen maakunnat laitetaan järjestykseen niille jaettujen tukirahojen määrällä mitattuna. Uudenmaan alueperustaiset tuet ovat merkittävästi alhaisemmat kuin kaikissa muissa maakunnissa. Asia käy ilmi selvityksestä, jonka Uudenmaan liitto teetti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä.

"Kun laitetaan kaikki alueperustaiset rahavirrat samaan pakettiin ja maakunnat samalle viivalle, niin siinä vertailussa Uusimaa saa kaikkein vähiten suhteessa asukaslukuun. Sen jälkeen tulee Kanta-Häme, Päijät-Häme, Satakunta ja Pirkanmaa eli pitkälle teollistuneet maakunnat", kertoi selvityksestä vastannut johtava asiantuntija, VTT Timo Aro. Hänen mukaansa kyse on erittäin kokonaisvaltaisesta selvityksestä, joka on tehty pääosin kahdeksan vuoden ajanjaksolta.

Aron mukaan Uusimaa pärjää kansallisessa vertailussa hyvin osaamisperusteisessa ja innovaatioperusteisissa tuissa. Takapakkia tulee sitten esimerkiksi maaseutu- ja rakennerahastotuista sekä valtionosuuksista. Uusimaa sai esimerkiksi alle kahdeksan prosenttia rakennerahastoihin tarkoitetuista resursseista vuosina 2014–2021. Rahoitus oli selvityksen mukaan jopa ylivoimaisesti alhaisinta.

Uudenmaan yhä parempi menestys olisi koko Suomen etu.

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen ei yllättynyt selvityksen tuloksista. Maakuntajohtaja sanoo, että Uudellamaalla ei välttämättä ole osattu pelata edunvalvontapeliä aivan tuloksekkaasti. Asiasta voivat hänen mukaansa ottaa vastuuta niin kansanedustajat kuin maakuntaliitonkin väki.

Tukieuroja pitäisi ehdottomasti alkaa tulevaisuudessa jakaa vaikuttavuuden perusteella. Se tarkoittaa myös sitä, että alueita pitäisi laittaa kilpailemaan enemmän tuista.

Samalla päättäjien kannattaisi vakavasti pohtia että, kun Uusimaa on pärjännyt nykytuilla kansainvälisesti näinkin hyvin, niin mitä se olisikaan, jos maakuntaa kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti? Uudenmaan yhä parempi menestys olisi koko Suomen etu, vaikka se alueellisesti jossain kirpaisisikin.

Viime syksynä Savolainen kertoi aikovansa käynnistää tänä vuonna Uudenmaan 26 kuntajohtajan kanssa edunvalvontakoneen, joka toimii tehokkaasti ja pitää kovaa ääntä. Tälle todella on tarvetta.

Uusmaalaisten veronmaksajien, eli asukkaiden, kannattaa seistä vahvasti tämän työn ja agendan takana.