Korona-aika korosti digitaitojen tarvetta, sillä monet palvelut siirtyivät verkkoon. Kaikilla kaupunkilaisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluita
Siksi Helsingin kaupunki järjestää kohdennetusti digitaitokursseja työnhakijoille. Tarkoituksena on parantaa kaupungin työllisyyspalveluiden asiakkaiden työllistymistä ja elämänlaatua. Keväällä alkaneiden kurssien järjestämistä jatketaan ensi kesään asti.
Hankkeessa selätetään motivaation puutetta tai heikkoa suomen taitoa, jotka voivat heikentää digitaitojen oppimista. Kursseilla tarjotaan osallistujille myös laitteet digitaitojen harjoittelua varten. Uutta onkin, että kurssilla käytettävät puhelimet saa viedä myös kotiin ja kurssin suorittamisen jälkeen osallistujat saavat älypuhelimen veloituksetta itselleen, hankkeen tiedotteessa kerrotaan.
Työllistymistä haittaavaa byrokratiaa pitää purkaa.
Helsingin kaupungin elinkeinopolitiikan tavoitteena on, että kaupunkilaisten todennäköisyys työllistyä paranee ja yritykset saavat riittävästi osaavaa työvoimaa.
Opetuskielinä ovat suomi, somali, arabia sekä englanti. Myös muita opetuskieliä käytetään tarvittaessa. Hankkeessa järjestetään myös pelkästään naisille tarkoitettuja ryhmiä.
Lokakuun puoliväliin mennessä Digityöelämää-kurssin on käynyt 89 henkilöä. Palautteen mukaan lähes 90 prosenttia koki oppineensa uusia ja työnhaussa hyödyllisiä taitoja. Digityöelämää-hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Kursseille ilmoittaudutaan työnhakijan oman vastuuasiantuntijan kautta.
Tilanne Suomen työmarkkinoilla on eriskummallinen: työttömiä on yhä paljon, mutta samaan aikaan myös avoimia työpaikkoja on monilla aloilla ja alueilla ennätysmäärä. Tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Työvoimapula on monilla aloilla, kuten varhaiskasvatuksessa, sosiaali- ja hoiva-alalla sekä ravintoloissa, niin kova, että kaikki keinot onkin syytä ottaa käyttöön.
Valitettava ja ikävä fakta kuitenkin on, että jos nykypäivän parikymppinen tai nelikymppinen työtön työnhakija tarvitsee opastusta alkeelliseenkin älylaitteen käyttöön, on matka työllisyyteen pitkä.
Kuten todettua, kaikki keinot tarvitaan, mutta Suomessa pitäisi olla rohkeutta tehdä nopeasti kaksi isoa uudistusta. Työllistymistä haittaavaa byrokratiaa pitää purkaa. Tämän asian merkitys on vain korostunut ukrainalaisten myötä. Toiseksi pitää purkaa kannustinloukut, eli leikata sosiaaliturvaa. Jos nykyinflaatiollakin ja avointen työpaikkojen määrällä työllisyys ei Suomessa laskea nopeammin, kertoo se pahasta valuviasta.