Helsinkiläisisä on huolissaan painotetun opetuksen tulevaisuudesta. Viime viikolla julkisuuteen levisi tieto, että kaupunki sulauttaisi painotuksia opiskelevat tavallisiin luokkiin tavoitteenaan hillitä segregaatiota, eli sosiaalisten ryhmien välistä eriytymistä.
Yksi perheen kolmesta lapsesta käy musiikkiluokkaa Vuosaaressa. "Kyseinen koulu on lähikoulumme, ja lapsi haki luokalle, koska oli kiinnostunut musiikista ja itse halusi sinne." Isää kummastuttaa painotettujen luokkien ympärillä käyty keskustelu, jossa musiikki-, kieli ja liikuntaluokat on leimattu elitistisiksi. "Me olemme tavallisia duunareita, kuten moni muukin täällä Vuosaaressa. Olen aamulla töissä ennen kuutta, siitä on elitismi aika kaukana", hän tuhahti haastattelussamme.
Apulaispormestari Nasima Razmyarin (sd.) mukaan keskustelu asiassa on lähtenyt laukalle ja siihen liittyy väärinymmärryksiä. "Painotettua opetusta ei olla lakkauttamassa, eikä edes vähentämässä. Se on osa koulua ja koulutusta jatkossakin", Razmyar paaluttaa. "Mutta samaan aikaan on laajasti tutkimusta siitä, että luokkamuotoisena toteutetulla painotetulla opetusta on selkeä vaikutus koulujen sisäiseen segregaatioon ja oppimistuloksiin."
Uusin tutkimus on valmistunut Helsingin yliopistossa, ja tuloksia esiteltiin kasvatus- ja koulutuslautakunnan iltakoulussa hiljattain. Razmyar sanoi jo aiemmin Helsingin Uutisissa, että eriytymistä tulee ehkäistä kaikin keinoin.
Razmyaria selvästi närästää tapa, jolla esimerkiksi kokoomus on ottanut asiaan kantaa, jopa pormestari Juhana Vartiaisen suulla. "Vaalit ovat lähellä ja on selkeää, että poliitikot hyvinkin epämiellyttävällä tavalla lietsovat pelkoa radikaalista muutoksesta, vaikka siitä ei ole kysymys. Lähinnä kaupungille on esitelty malleja, miten painotetun opetuksen voisi toteuttaa, ja tästä se vuoropuhelu ja työ vasta alkaa. Mitään ei ole vielä päätetty."
Julkisuudessa on pelätty muun muassa oppimisrauhan heikkenevän, jos perusopetuksen ja painotetun luokat yhdistetään. "Minusta on surullista se tapa, jolla aikuiset puhuvat lapsista. Kyllä pitää omaa perspektiiviä pystyä laajentamaan", Razmyar huomauttaa.
Hän ei näe, etteikö painotettua opetusta voisi yhtä hyvin toteuttaa osana tavallista luokkaa, ja näin osassa Helsingin kouluissa jo toimitaankin rehtorin linjauksesta.
Onko sitten pelkona, että perheet muuttavat entistä hanakammin tiettyjen koulujen perusteella, tai jopa pois Helsingistä? "Tällaistakin viestiä tulee ja sen todennäköisyys on tutkittava. Ei ole tarkoitus entisestään segregoittaa tai että muutetaan painotuksen perässä, ja vaikutusten kokonaisuutta täytyy tietenkin tarkkailla. Mutta enemmän lapsia keskenään sekoittava tapa, ja se, että painotettu opetus kohdentuu mahdollisimman monelle taustasta riippumatta, on nyt tavoitteena."
Razmyar on täysin oikeassa siinä, että kaikkia keinoja segregaation ja varsinkin sen lieveilmiöiden hillinnässä pitää vähintään tutkia ja harkita. Samoin siinä, että päätökset tulee pohjata ja tehdä tutkitun tiedon perusteella, ei mielipiteiden, ennakkoluulojen tai pelkojen varassa.
Samaan aikaan selvää on se, että aihe aiheuttaa paljon keskustelua. Varsinkin, kun käsissä oleva ongelma on ideologisista syistä johtuen haluttu tunnustaa vasta viiveellä, ja ratkaisuksi tarjotaan keinoa, joka kohdentuu enemmän heihin, jotka eivät kuitenkaan ongelmaa ole aiheuttaneet.
Keinoja segregaation torjuntaan on lukuisia, mutta mitään yhtä ja helppoa ratkaisua ei ole olemassa. Kaiken lähtökohta on oikea ja kiihkoton tilannekuva – sekin on ollut tarjolla jo vuosia, mutta vasta nyt Helsingin päättäjät, eivät tosin vieläkään kaikki, alkavat olla valmiita sen tunnustamaan.
Segregaatio-ongelma ei ole Helsingissä vielä Ruotsin tasolla, mutta sillä tiellä ollaan. Nyt on viimeinen hetki korjata suunta. Töitä ja rahaa se kuitenkin vaatii paljon enemmän kuin, jos asiaan olisi suhtauduttu objektiivisesti jo kymmenen vuotta sitten.