Akateemisille erityisasiantuntijoille myönnettyjen työlupien määrä on viimeisimmän vuoden kuluessa supistunut merkittävästi. Asia käy ilmi Maahanmuuttovirasto Migrin tilastoista, joista Akava teki tiedotustilaisuudessaan selkoa viime viikolla.
Kun vielä viime vuoden keväänä erityisasiantuntijoille myönnettiin noin 900 työlupaa, tämän vuoden alussa määrä oli peräti puolittunut. Suurin osa työluvan saaneista erityisasiantuntijoista on kuitenkin edelleen Venäjältä, heitä on vuoden sisällä luvan saaneista noin 40 prosenttia, laski Akava Worksin asiantuntija Tomi Husa. Toinen maa, josta erityisasiantuntijoita on vuoden sisällä saapunut on Intia – heitä on työluvan saaneista asiantuntijoista noin joka neljäs.
Merkillepantavaa on myös se, että korkean osaamisen asiantuntijat muuttavat nyt Uudellemaalle. He edustavat etenkin informaatiotekniikkaa. Viimeisen vuoden aikana erityisasiantuntijoiden työluvista useampi kuin kolme neljäsosaa myönnettiin Uudellemaalle muuttaneille. Työluvan saaneista tutkijoista puolet asuu Uudellamaalla. Muut maakunnat kiinnostivat erityisosaajia Uuteenmaahan verrattuna huomattavasti vähemmän.
Kiistakysymyksessä kultainen keskitie olisi Suomen kannalta paras vaihtoehto.
Samalla kun akateemiset erityisosaajat saivat työlupia aiempaa vähemmän, perinteisiin työntekijäammatteihin myönnettiin alkuvuonna ennätyksellisen runsaasti työlupia, reilut 2 600. Vielä pari vuotta sitten lupien määrä oli noin puolet tästä.
Akava haluaa monen muun tahon tavoin lisätä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa edelleen. Se myös katsoo, että työvoiman saatavuusharkinnasta pitää luopua.
Säätytalon hallitusohjelmaneuvotteluissa yksi eniten kiistaa aiheuttava asia lienee juuri työperäinen maahanmuutto, jota kokoomus haluaa lisätä ja perussuomalaiset suitsia. RKP:kin on sopassa toki mukana.
Kiistakysymyksessä kultainen keskitie olisi Suomen kannalta paras vaihtoehto: työperäistä maahanmuuttoa, niin korkean osaamisen tehtäviin kuin perinteisiin työntekijäammatteihin, tarvitaan selvästi lisää. Faktaluvut ja työvoimapulakin tämän osoittavat. Tarve on ylivoimaisesti kovinta pääkaupunkiseudulla. Samaan aikaan muun kuin työperäisen maahanmuuton ehtoja voisi kiristää, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittaen. Nämä asiat eivät ole toisiaan poissulkevia, päinvastoin.
Akavan esiin nostamien tilastojen viestiä kannattaa muutenkin pohtia tarkkaan: korkean osaamisen asiantuntijoiden määrä suhteessa kokonaismaahanmuuttoon on todella matala. Suhdelukuja on saatava muutettua. Olisi tervettä, että maahanmuuton taustasyitä julkaistaisiin tarkasti ja taajaan, se antaisi myös paremman pohjan aiheeseen liittyvälle, varsin ideologiselle keskustelulle.