Sini Hursti, 35, jatkaa isänsä työtä, eikä usko leipäjonojen loppuvan – "Miksi ne pitäisi piilottaa?"

Sanna Jompero

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö eli Hurstin valinta sai uuden jatkajan viime keväänä, kun Heikki Hurstin tytär Sini Hursti, 35, ryhtyi avustusjärjestön toiminnanjohtajaksi.

Isovanhempiensa jalanjälkiä seuraava pojan tytär oli ollut toiminnassa mukana jo kuusi vuotta ennen vetovastuun ottamista.

Palo avustustyöhön syntyi, kun Heikki-isä sairastui kuusi vuotta sitten syöpään. Sairaalassa käydessään tytär kysyi isältään, voisiko auttaa jollain tavalla.

– Isä vastasi, että joo.

Kun Heikki-isä syövästä toivuttuaan palasi takaisin hommiin, hän kysyi tyttäreltä, voisiko tämä vielä työskennellä avustusjärjestössä.

– Pikkuhiljaa mieleen alkoi hiipiä ajatus, että jatkaisin työtä. Sitten jäin, muistelee parturi-kampaajaksi kouluttautunut Sini, joka alkuvuosina leikkasi ihmisten hiuksia Hurstin hyväntekeväisyyskampaamossa.

Viime keväänä tapahtuneesta sukupolvenvaihdoksesta huolimatta Heikki Hursti työskentelee avustusjärjestössä edelleen lähes täyspäiväisesti.

– Roolit ovat samanlaiset kuin aikaisemminkin. Nyt minulla on vain hieman enemmän vastuuta, Sini Hursti kertoo.

Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu kaikki mahdollinen: logistiikasta huolehtiminen, tavaroiden hakeminen ja purkaminen, laskujen maksaminen sekä paperitöiden tekeminen.

– Tämä on hyvin monipuolista hommaa, sanoo viisi vuotta kampaamoyrittäjänä toiminut Sini.

Vakituisia vapaaehtoisia mukana on noin 20–30. Tärkeän avustustyön lisäksi Sini Hursti arvostaa työyhteisöään.

– Meidän työporukka on aivan huikea. Täällä on hyvä ilmapiiri. Lähden töihin aina mielelläni.

Myös monista asiakkaistakin on tullut tuttuja. Jos nähdään kadulla, tervehditään.

Me emme kysy ihmisten taustoja emmekä katso ulkonäköä. Ihmisillä voi olla vaikka kuinka hienot vaatteet päällä, mutta se ei kerro mitään. Ne vaatteet voivat olla ihmisen ainoat.

Ruokajonossa olevien ihmisten oma suhtautuminen avun hakemiseen on Hurstin mielestä vuosien varrella muuttunut. Aikaisemmin häpeäntunne oli nykyistä vahvempi.

– Nyt se on vähentynyt. Ikävää, jos tällaisesta pitää tuntea häpeää. Me emme kysy ihmisten taustoja emmekä katso ulkonäköä. Ihmisillä voi olla vaikka kuinka hienot vaatteet päällä, mutta se ei kerro mitään. Ne vaatteet voivat olla ihmisen ainoat.

Sini Hursti muistaa ruokajonoon tulleen nuoren naisen, joka itki koko ajan.

– Menimme kysymään, miksi hän itkee. Nainen harmitteli, kun joutuu hakemaan täältä ruokaa. Siitä tuli minulle kuitenkin hyvä mieli, että pääsimme auttamaan.

Sini Hursti uskoo, että leipäjonot eivät tule Suomesta loppumaan – eikä pitäisikään.

– Jonot tulevat tällä nykyisellä politiikalla pysymään. Minusta se on hyvä asia, että jonot näkyvät. Ei niitä tarvitse mihinkään piilottaakaan.

Helsingissä on ehdotettu ruokajonoista luopumista ja siirtymistä Vantaan käyttämään yhteisen pöydän -malliin, jossa ihmiset ruokailevat päivittäin yhdessä.

Hurstin mukaan ajatus yhteisestä pöydästä on hyvä, mutta se ei sovi kaikille. Jotkut haluavat valmistaa ja syödä ruoan kotonaan. Parhaimmillaan Helsingissä voisivat toimia rinnakkain molemmat avustusmuodot.

Hurstilla Helsingin Harjussa käy kahdesti viikossa olevina jakopäivinä noin 2 000–3 000 ihmistä. Tukipäivinä avuntarvitsijoita on usein vähemmän, muina aikoina kuukaudessa enemmän.

Suurimmat lahjoittajat ovat Kesko, Inex, Unilever, Saarioinen sekä muutamat yksittäiset firmat. Lahjoittajat tuovat viikoittain tavarat suoraan Hurstin valintaan.

Jakopäivien aamuina, keskiviikkoisin ja perjantaisin, Hurstin Avun auto hakee elintarvikkeita noin paristakymmenestä kaupasta Helsingistä, Vantaalta ja Nurmijärven Klaukkalasta.

– Tämä on arvokasta työtä. En keksisi parempaa työtä tehdä. Tämä on toiminut täysin lahjoitusten varassa. Se on hieno juttu.

Hursti laskeskelee, että yhden ruokakassin arvo on noin 30–50 euroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

  1. Vierustoveri lentokoneessa yski tauotta – perusterve Eva sai maaliskuun lopussa koronan ja kävi kahden tunnin päässä kuolemasta, kuntoutuminen jatkuu yhä
  2. Trendiravintola joutui yllättävien ongelmien eteen Helsingissä – "Kaikki tiskaavat nyt"
  3. Janne Kilpinen rakennutti minitalon Helsinkiin, neliöitä piti lisätä viranomaisen vaatimuksesta – hirret veistetty käsityönä Vienan Karjalassa
  4. Helsingin herkkupaikalle avataan jättimäinen irkkupubi – koronavirus sotki avaamisaikataulun
  5. Salaperäistä rakennusta myydään Helsingissä 7 miljoonalla eurolla – väite upeiden kotkaveistosten alkuperästä suututti taiteilijan suvun
  6. Koronarajoitukset purettiin vihdoin! – Suosittu kaupunkikeidas otti käyttöön jopa yhteisögrillin
  7. Kuva: Uimastadionille muodostui heti jono, kävijämäärää voi seurata verkossa – saunat pidetään toistaiseksi kiinni
  8. Maailman ensimmäinen Muumi-teemainen sisäpuisto tulossa pk-seudulle – lentoaseman läheisyys voisi tuoda ulkomaalaisia turisteja
  9. Sandro lopettaa Espoon Tapiolassa – tilalle Thermanien omistama Hietalahdenrannasta tuttu sporttibaari
  10. SDP ja vihreät nokittelevat liikuntahallista – hankkeen vetäjä pitää Pirkkola-äläkkää erikoisena: "Mielipiteensä olisi voinut esittää monessa kohtaa, eikä vasta kun ollaan laittamassa lapiota maahan"
  11. Hurja ryntäys julkkiskokin ravintolaan: Kaikki pöydät varattiin kuukaudeksi eteenpäin – näissä paikoissa on vielä tilaa Helsingissä
  12. Remontti sulki kirjaston Viikissä – Korona-kirjasto remontoidaan täysin
  13. Maan alta paljastui karu yllätys Konepajalla: 1500-paikkaiseksi suunniteltu terassi kutistuu murto-osaan – "Saa nähdä miten porukka löytää tänne"
  14. Keskuskortteleiden suunnittelu etenee – tavoitteena muodostaa Jätkäsaaren maamerkki
  15. Karu päätös lähiöriidalle: miehen epäillään sytyttäneen asunnon tuleen tahallaan Kontulassa – poliisi tutkii murhan yrityksenä

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.