Kuvat: Töölössä talon peittävä villiviini on utelias naapuri – "Se luikertelee sisään, jos ikkunan jättää auki."

Villiviini on Kivelänkadun usean taloyhtiön yhteinen. Kasvusto on peittänyt julkisivun kokonaan 20 vuodessa. Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Kun Kivelänkatu 1b:n taloyhtiön puheenjohtaja Jari Kajas tuli kotiin yhtenä päivänä 20 vuotta sitten, koko seinän korkuinen villiviini oli rullautunut alas.

– Se täytti jalkakäytävän.

Villiviini on kuulunut talon julkisivuun niin kauan kuin 1990- Kuva: Jukka Hämäläinen Jukka Hämäläinen

Silloin villiviini leikattiin maan tasalle, mutta jätettiin kasvamaan.

– Ei meillä ole minun aikanani koskaan yhtiökokouksessa keskusteltu siitä, halutaanko villiviinin kasvavan vai ei.

– Se saattaa olla peräisin jopa ihan talon alkuvaiheista 1930-luvulta.

Villiviini on myös hyönteisten ja lintujen suosikki. Kuva: Jukka Hämäläinen Jukka Hämäläinen

Jälleen koko seinän peittävästä köynnöksestä on tullut olennainen osa katukuvaa ja kotitaloa.

Nykyisenä piinaavien kosteusvaurioiden aikana moni varmasti arkailisi tuuhean köynnöksen kasvattamista omalle seinustalle.

– Tutkin seinän silloin, kun villiviini romahti. En löytänyt rappauksesta vaurioita, Kajas kertoo.

– Mutta rappauksemme on kyllä aikanaan hyvin tehty ja seinäkin 60 senttiä paksu kolminkertainen tiiliseinä.

Kaikki taloyhtiöt eivät halua villiviiniä seinälleen, vaikka kasvi sinne mielellään leviäisikin. Kuva: Jukka Hämäläinen Jukka Hämäläinen

Tekniikan tohtori, FCG:n toimialajohtaja Juhani Pirinen pitää villiviiniä tai mitä hyvänsä kasvia seinän vierellä mahdollisena kosteusvaurion aiheuttajana.

– Mutta se on tapauskohtaista. 60 sentin massiivinen tiiliseinä kestää kohtuullisesti kasvattaa villiviiniä, joku toinen seinä taas ei.

– Olen nähnyt taloja, joissa juuret ovat betonihalkeamista tunkeutuneet rakenteisiin. Kasvi voi myös tukkia puisten seinien tuuletusrakoja pintarakenteiden takana tai räystäissä.

Suuri vaara on kosteana pysyvän mullan vaikutus talon perustaan. Pirisestä viisainta on istuttaa kasvi omaan astiaansa.

Kivelänkadulla asukkaat saavat itse valita, puolustavatko avointa näkymää ikkunasta vai antavatko köynnöksen peittää sen.

Jokaisen asukkaan oma valinta on, pitääkö ikkunansa villiviinistä vapaana vai antaako sen peittyä umpeen. Kuva: Jukka Hämäläinen Jukka Hämäläinen

Kajasten makuuhuoneiden ikkunoiden on annettu kasvaa umpeen. Kantakaupungin ensimmäisenä talona maalämpöön siirtyneessä yhtiössä on myös tehokas viilennys eikä ikkunoita tarvitse siksi pitää auki.

– Eikä villiviini estä valon tuloa. Valo siilautuu köynnöksen läpi.

Kajaksella on hauska muisto siitä, kun ikkuna oli aikoinaan pari päivää auki.

– Tuli aavemainen olo, kun lonkerot alkoivat kasvaa sisään.

Köynnös tuo muutakin elämää seinän äärelle. Perheen pojat laskivat äskettäin ikkunan takaa villiviinistä kymmenen mehiläistä. Myös linnut viihtyvät kasvissa.

Usein talon edessä on turisteja ottamassa kuvia.

– Varsinkin syksyllä villiviini kerää katseita, kun se punertuu.

Kivikaupungin ei tarvitse olla värittömän harmaa. Kuva: Jukka Hämäläinen Jukka Hämäläinen

Syksyn myrskyjen lähestyessä Kajasta alkaa jo hieman jännittää.

– Joko tänä syksynä tai lähivuosina kasvusto taas todennäköisesti romahtaa koko seinän mitalta alas.

Aiheeseen liittyvää

  1. Puistotäti on jo harvinaisuus Helsingissä: määrä pienentynyt yli sadasta vain viiteen – Maria, 41, kaitsee liki kymmentä lasta Töölössä 8.6.2019 11:45
  2. Aku Ankan nokka yllätti ja innosti keskellä Helsinkiä – Pentti Halenius teki 1600-kuvaisen kasvibongarin raamatun 7.4.2019 8:20

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut