Miksi sinkku maksaa perheiden kuluja? – Professori: Poikamiesvero oli siemen perhekustannusten tasaamiselle

–Jos nyt siis käydään keskustelemaan siitä, maksavatko lapsettomat lapsellisten etuuksia tai kuka maksaa kunkin etua tulevaisuudessa, voitaisiin yhtä hyvin käydä vaatimaan, että lapsettomilla on suuremmat eläkemaksut. Lapsellisten lapsethan tulevaisuudessa de facto maksavat työllään edellisten sukupolvien eläkkeet, Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori ja VTT Olli E. Kangas toteaa.

Hän arvioi keskustelun siitä, rahoittavatko sinkut lapsiperheiden elämää, olevan "aika tyhjänaikaista". Kangas kaipaa keskusteluun faktapohjaisuutta.

–Suomalaisessa keskustelussa näyttää olevan vallalla vastakkain asettelun henki: nuoret vastaan vanhat, perheettömät vastaan perheelliset, köyhät vastaan rikkaat. On helppo asettaa väestöryhmiä populistisesti vastakkain, mutta se ei ole kovin hedelmällistä analyysiä.

Kangas selvitti vuonna 2006 Eduskunnan roolia hyvinvointivaltion rakentajana osana Eduskunnan satavuotista historiaa.

Lasten elatuksen turvaaminen oli suomalaisessa yhteiskunnassa täysin perheiden vastuulla, mutta niiden rahkeet eivät useinkaan riittäneet täysimääräiseen elatukseen. Perhepolitiikan kehittämisen motiivina ei Kankaan mukaan kuitenkaan ensisijaisesti ollut lapsiperheiden tilanteen helpottaminen tai lasten kokema köyhyys.

–Kansakuntien voima ja merkitys liittyi perinteisesti niiden kokoon. Perhepolitiikan kehitys saikin vauhtinsa väestöpolitiikasta ja syntyvyyden kohentamisesta, Kangas toteaa.

Lapsiperheiden asemaa pyrittiin aluksi auttamaan verohelpotuksin, joita Suomessa myönnettiin vuodesta 1922 lähtien. Vuonna 1935 siirryttiin aviopuolisoiden erillisverotukseen, korotettiin lapsivähennyksiä ja toteutettiin erillinen ”poikamiesvero”.

Professori Kankaan mukaan poikamiesveroon sisältyi sittemmin 1950-luvulla vakiintuneen perhekustannusten tasausajattelun siemen.

Lapset ovat eräänlainen julkishyödyke

–Tasauksen perusajatus on, että kansakunnan tulevaisuus on tulevissa sukupolvissa: lapset ovat siis eräänlainen julkishyödyke. Koska tulevien sukupolvien aikaansaamaa hyötyä bruttokansantuotteen tekijöinä, eläkkeiden maksajina ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina ei voi jakaa vain lapsia kasvattaneille, ei pidetty myöskään kohtuullisena, että kansakunnan yhteisen tulevaisuusvoimavaran kustannukset lankeaisivat pelkästään vanhempien kannettavaksi.

Myös lapsettomat haluttiin rahoittamaan lapsista koituvaa julkista hyötyä.

–Tarkoituksena ei ollut, eikä ole, tasata tuloja rikkaiden ja köyhien välillä – mikä tosin ei ole selvää sen kummemmin kaikille kansanedustajille kuin toimittajillekaan, Kangas täräyttää.

Tästä on kyse

Heli Koskinen soimasi mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa Suomen perhepolitiikkaa, ja väitti sinkkujen rahoittavan lapsiperheiden elämää.

Kansaneläkelaitoksen tutkimuksen tutkimustiimin päällikkö, FT Karoliina Koskivuo vahvisti lapsiperheiden ja eläkeläisten saavan tulonsiirtoja muita ikäryhmiä enemmän.

THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen huomautti sosiaaliturvan mahdollistavan yksin elämisen myös niille, joilla omat ansiotulot eivät siihen riitä, ja heidän olevan usein eläkeikäisiä.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut