Etäopetuksen toteuttaminen aiheuttaa päänvaivaa sekä kouluissa että perheissä.
Munkkiniemessä asuvalla Elina Söderlundilla on 4.- ja 6. luokkalaiset pojat. Äitiyslomalla kolmannen lapsensa kanssa oleva Söderlund kokee kotikoulun pyörittämisen työläänä.
– Lasten koulua koskevia viestejä tulee yhteensä kahdeksalta opettajalta ja on monta eri tapaa, tyyliä ja välinettä, Söderlund sanoo.
Hän teki suositellun päivittäisen lukujärjestyksen, mutta huomasi pian, että siinä on vaikea pysyä. Viestit siitä, mitä milloinkin pitää tehdä, tulivat varsinkin aluksi koulusta eri aikoina.
Söderlundin kuopuksen vauvavuodesta on muotoutumassa varsin erilainen kuin hän etukäteen ajatteli.
– Vauva kiertää aina toisen isomman lapsen syliin, kun opetan toista ja sitten vaihdetaan.
Söderlund pohtii, onko opettajat jätetty liian yksin nopeasti eteen tulleen mullistuksen kanssa. Kotiin lähetetään tehtävälistoja ja vanhempien tehtäväksi jää perehtyä muun muassa ohjelmiin, opettaa ja huolehtia, ja jopa vahtia tehtäviin kuluvaa aikaa.
– Sanoin, että nokkahuilun soittoa emme tule videoimaan, editoimaan videota ja siirtämään jollekin alustalle, josta se lähetetään koululle, kun ensin olen opetellut alustan käytön, Söderlund kuvailee.
– Toivoisin, että pian päästäisiin etäopiskelusta etäopetukseen.
Vanhempien keskusteluista hän on todennut, että opetuksen keinot koronapoikkeustilan aikana vaihtelevat suuresti kouluittain ja opettajittain.
– Tietysti nykyistä ilmiöpohjaista opetusta ei voi sellaisenaan edes siirtää kotiin näillä välineillä, Söderlund lisää.
Hän korostaa ymmärtävänsä tilanteen haastavuuden myös opettajille. Söderlund sanoo kuitenkin miettivänsä, olisiko muutoksen voinut jotenkin keskitetysti johtaa toisella tapaa.
PerusopetusjohtajaOuti Salo kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta kertoo, että muutos etäopetukseen on kokonaisuudessaan sujunut Helsingissä hyvin.
– Suurimmaksi osaksi on tullut hyvää palautetta.
Opettajien nettikoulutusta tullaan Salon mukaan jatkamaan. Alussa luonnollisesti on voinut syntyä ”säätöä” niin kouluissa kuin kotona.
– Kyllähän tämä tilanne haastaa koulun lisäksi perheitä ja lapsia, kun uusia välineitä pitää ottaa käyttöön.
Salo muistuttaa, että suomenkielisessä perusopetuksessa Helsingissä on noin 40 000 oppilasta, joista valtaosa käy koulua tällä hetkellä kotona. Eroja opetukseen syntyy väkisinkin.
– Opettajilla on tietysti pedagoginen vapaus, mutta on se tiedossa meilläkin, että kaikilla ei ole samaa osaamista antaa opetusta verkon kautta ja osa ohjaa etänä enemmän.
Joka tapauksessa jo nyt pitää varautua siihen, että poikkeusolot saattavat jatkua aiemmin ilmoitettua neljää viikkoa pidempään, jopa koko kevätlukukauden loppuun.
– Onhan tämä meille kaikille uudenlainen tilanne, joka haastaa oppimaan uusia asioita, Salo muotoilee.
Miten pidetään huolta siitä, että osa oppilaista ei putoa kelkasta pitkän etäopiskelun aikana?
– Myös arityisopettajat ovat töissä ja tukevat oppilaita netin kautta, vaikka ihan kaikkia pulmakohtia ei tietysti siten pystytä ratkaisemaan. Kun lähiopetus taas jatkuu, annetaan tukiopetusta niissä asioissa, joissa sitä tarvitaan, Salo vastaa.