Johtaminen: Apulaispormestarien roolia tulee selkeyttää ja kansliapäälliköstä luoda vastavoima pormestarille, katsoo kaupungin tarkastuslautakunta.
Helsingin kaupungin vuonna 2017 voimaan tullut johtamisjärjestelmä on muuttanut kaupungin johtamista.
Pormestarin ja kaupunginkanslian on helpompi ohjata toimialamalliin pohjautuvaa kaupunkikokonaisuutta, mutta johtamisjärjestelmästä on kuitenkin tullut pormestarimallin myötä hajanainen, katsoo Helsingin tarkastuslautakunta vuoden 2019 arviointikertomuksessa.
Johtamismallin muutoksessa pyrittiin eroon lukuisista eri virastoista ja lisäksi kuntavaalien poliittisen tuloksen haluttiin näkyvän suoremmin kaupungin johdossa. Helsingin kaupunki on jättimäinen organisaatio ja koko maan suurin työnantaja.
Toimialoilla on kuitenkin nyt epäselvyyttä siitä, kuka ohjaa mitäkin asiaa, kun ohjausta tulee usealta taholta.
– Se mikä arvioinnissa käy ilmi on, että suurin osa toimialajohtajista ja apulaispormestareista tunnisti ongelmaksi ohijohtamisen, eli sen, että pormestari antaa toimeksiantoja suoraan toimialan asiantuntijoille ilman, että toimialajohtaja ja apulaispormestari tietävät pormestarin toimeksiannoista. Toisaalta on myös epätietoisuutta apulaispormestarien toimivaltuuksista, sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, valtuutettu Dan Koivulaakso (vas.).
Vallan keskittyminen tosiasia Helsingissä – ”Pienimmät ryhmät ovat aika pahasti ulkokehällä”
Mikä apulaispormestarin rooli sitten on?
– Hallintosäännön mukaan apulaispormestari seuraa toimialan toimintaa ja valvoo kaupunkistrategian ja talousarvion toteutumista toimialalla. Jos hän havaitsee toimialan toiminnassa muutostarpeita, hän voi informoida toimialajohtajaa, mutta hänellä ei ole toimivaltaa antaa ohjeita. Apulaispormestarit toimivat tietysti myös kaupungin kasvoina.
Apulaispormestareiden ja toimialajohtajien välinen työnjako ei ole tarkastuslautakunnan mukaan selvä tiedotusvälineille, kuntalaisille eikä henkilöstölle, ja toisaalta apulaispormestareiden ohjausvaltaan kohdistuu myös odotuksia. Onko henkilöstössä esiintynyt tyytymättömyyttä?
– Työtyytyväisyyttä ei arvioitu tässä yhteydessä. Mutta aiheuttaa helposti haasteita henkilöstölle sisäistää vastuunjako toimialajohtajan ja apulaispormestarin välillä silloin kun apulaispormestari ottaa yhteyttä suoraan toimialansa henkilöstöön.
Apulaispormestarin rooli kaipaa arviointikertomuksen mukaan selvennystä. Läpinäkyvä viestintä toimialan henkilöstölle apulaispormestarin ja toimialajohdon työnjaosta selkeyttäisi asiaa. Kaupunginkanslian ja toimialojen vuoropuhelua lisätään.
Pormestarin vahva rooli on herättänyt huolta vallan keskittymisestä. Kansliapäällikön roolista ei ole muodostunut kaivattua vastavoimaa pormestarille. Helsingin kansliapäällikkönä toimii Sami Sarvilinna.
Hallintosäännössä kansliapäällikölle määritelty vahva rooli vaatii paljon, kun yhden henkilön työpäivät täyttyisivät jo pelkästään kaupunginkanslian johtamisesta.
– Kansliapäällikön osalta arviointikertomuksessa mainittiin muun muassa, ettei hän ole aina tietoinen, mitä henkilöstö tekee pormestarin toimeksiannosta. Osittain tästä syystä ohjauksesta onkin tullut aiempaa hajanaisempaa, kun ohjausta toimialoille tulee pormestarilta ja apulaispormestarilta, heidän avustajiltaan sekä erilaisilta ohjausryhmiltä, Koivulaakso sanoo.
Onko pormestarille kertynyt Helsingin johtamisjärjestelmässä jo liikaakin valtaa?
– On selvää, että pormestarilla on paljon valtaa, jonka takia kansliapäällikön roolin vahvistaminen on paikallaan samalla kun olemassa olevaa työnjakoa ja toimivaltaa selkiytetään. Samalla on tärkeä muistaa, että järjestelmän vahvuudeksi arvioitiin, että kanslian ja pormestarin on aiempaa helpompi ohjata toimialoista muodostuvaa kaupunkikokonaisuutta. Erityisesti kaupungin johtoryhmätyöskentelyn koetaan parantaneen ohjausta, Koivulaakso vastaa.
Arviointikertomus etenee valtuuston käsittelyyn 17. kesäkuuta.
Tarkastuslautakunta on kaupunginvaltuuston alainen toimielin, jonka tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista.
Arviointikertomuksessa on osionsa muun muassa liikennehankkeiden kustannuksista ja varhaiskasvatusten ja vanhusten hoidon tavoitteiden toteutumista. Raportti löytyy osoitteesta www.arviointikertomus.fi.