Sympaattinen lättähattu kulkee Helsingin ja Porvoon välillä vielä 4 kertaa – junankuljettaja Gunnar kehuu kurvikkaan reitin erikoisuuksia

”Porvoo, herätkää ja hankkikaa tänne rata!” Markku Mikkola asuu vanhassa asemarakennuksessa. Hän seurasi lättähatun saapumista kotioveltaan. Marita Itävuori

Marita Itävuori

Ensin kuuluu vihellys.

Sitten sinivalkoinen lättähattu kaartaa vanhan rautatieaseman eteen. Kaatosateesta huolimatta kesän ensimmäiselle museojunamatkalle oli lähtenyt iso joukko. Varusteet olivat asianmukaiset: sateenvarjot avautuivat ja sadeviitat liehuivat.

Kimmo Kotimäki ja Onni Vahtera olivat lähteneet kohti Porvoota Espoosta. Kotimäki on harrastanut rautateitä jo 25 vuoden ajan. Porvooseen hän on tullut museojunan kyydissä lähes joka vuosi.

– Joskus pikkupoikana olen ajanut lättähatulla Joroisista Rantasalmelle.

Lättähattu tuntui herättävän mukavia muistoja. Valmet valmisti niitä lentokonetehtaallaan Tampereella yhteensä yli 400 vuosina 1954–1963. Sitten uusi tekniikka ajoi niiden ohi. Viimeinen lättähattu lopetti ajonsa 1988.

Porvoon rautatieasemalle liikenne oli loppunut jo 1981.

On pätkäkiskoa ja kurvia.

Gunnar Anttalainen, lättähatun kuljettaja

Rahastaja Raitio ihmetteli muiden tapaan, miten paljon väkeä oli lähtenyt liikkeelle. Junassa oli ollut sopivan koronaväljää, eikä seisomapaikkoja ollut myyty. Kaikki halukkaat olivat kuitenkin mahtuneet tunnin ja kolme varttia kestäneelle matkalle.

Junaa kuljettaneelle Gunnar Anttalaiselle lättähattu on tuttu jo työvuosilta. Veturinkuljettajakoulun 1974 aloittanut Anttalainen kehui lättähattua mukavaksi ajaa.

– Olen aina nauttinut lättähatulla ajamisesta.

Anttalainen ryhtyi kuljettamaan yhdistyksen lättähattua seitsemän vuotta sitten, eläkkeelle jäätyään. Matka Helsingistä Porvooseen on muutenkin mukava ammatinkin näkökulmasta.

– On pätkäkiskoa ja kurvia.

Viivasuora rata on ajokokemuksena tylsä.

Porvoo on jo pitkään odottanut ratayhteyttä Helsinkiin. Jos ja kun ratayhteys saadaan, linjaus on uusi.

– Rata on niin mutkikas, että on rakennettava täysin uusi rata, Porvoon museorautatie ry:n puheenjohtaja Hanno Jussila kertoi.

Helsinkiläiset reissaavat nyt Porvooseen – Ville ja Saara: "Emme ole edes harkinneet ulkomaille lähtöä"

Markku Mikkola seurasi kameroineen lättähatun saapumista aitopaikalta.

Hän asuu Porvoon vanhalla rautatieasemalla, joka remontoitiin pari vuotta sitten asunnoiksi.

Keravalla syntyneellä Mikkolalla on varhaisia muistoja lättähatuista. Sininen väri on ”takaraivossa”.

– Kuvaan paljon ja yksi hieno kohde on kuvata lättähattu tässä miljöössä.

Lättähatun kyyti hänellä oli vielä kokematta.

Mikkolan mielestä Porvooseen pitäisi ehdottomasti saada rautatieyhteys Helsinkiin.

– Porvoo, herätkää, ja hankkikaa tänne rata!

Lättähatusta kertoi ensin Uusimaa-lehti.

Porvoon Museorautatie

Lättähattu

Lättähattuja eli kiskoautoja alettiin valmistaa 1950-luvulla Valmetin tehtaalla Tampereella. Niiden huippunopeus oli 95-115 kilometriä tunnissa. Ne korvasivat paikallisliikenteessä höyryveturivetoiset junat.

Lättähattuvuorot lakkautettiin vuoteen 1988 mennessä kannattamattomina.

Porvoon Museorautatie ry:n tarkoituksena on säilyttää Porvoon rata, jolta kaupallinen liikenne on lakkautettu. Rata valmistui 1874.

Liikenne vanhoilla Lättähatuilla on yhdistyksen keskeistä toimintaa.

Yhdistys on erikoistunut ainoastaan kiskobussikalustoon.

Porvoon Museorautatie ry:n lisäksi Suomen rautateillä toimii kuusi muuta museojunaliikennettä harjoittavaa itsenäistä liikennöitsijää.

Lättähattu liikennöi Porvoon ja Helsingin välillä vielä 25.7., 8.8., 22.8. ja 5.9. Aikataulut osoitteessa Porvoonmuseorautatie.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.