Supertähtien kilpa-autot jyrisivät Helsingin keskustassa vuonna 1995 ja Sörnäistä kutsuttiin Pohjolan Monacoksi – "Harvoin on näkynyt niin paljon iloisia naamoja ja hyvää fiilistä"

Katurata: 1990-luvulla DTM-autot jyrisivät Helsingin keskustassa. Kaivopuistoon suunniteltiin tosissaan jopa omaa F1-osakilpailua.

Vuonna 1995 suomalaisfanit näkivät radalla aidon Ferrari F1 -auton sekä Mercedeksen vanhan hopeanuolen. Ohjaimissa oli Mika Häkkinen. Kuvassa vasemmalla Mercedes-Benzin moottoriurheiluosaston johtaja Norbert Haug. Marko Mäkinen

Teksti: Mauri Nurmi

Sörnäisten rantatiellä järjestettiin huikeat rata-autoilun katuratakilpailut 25 vuotta sitten. Helsinki Thunder oli eräänlainen jatkumo perinteisille Eläintarhanajoille sekä Keimolan kilparadalle.

Elettiin syvimmän laman jälkeistä aikaa. Suomi-neito oli hyvässä nosteessa. Nokian matkapuhelimet valloittivat maailmaa ja elimme jääkiekon MM-kultahuumassa. Tähän tilanteeseen Helsinki Thunder -viikonloppu osui täydellisesti.

– Jälkeenpäin kun muistelen tapahtumaa, niin päällimmäisenä tulee mieleen kiitollisuus. Kilpailun taustalla oli kahden tuhannen hengen talkooryhmä. Monen vuoden taistelu tuulimyllyjä vastaan palkittiin upealla tavalla. Kauden 1995 jälkeen Helsinki Thunder palkittiin DTM-sarjan parhaana osakilpailuna, promoottori Robert Lappalainen sanoo.

– Thunder oli upea tapahtuma. Katsomot olivat täynnä, ja tunnelma oli tapissa. Silloin oli todellinen intiaanikesä. Sörnäisten katuratakilpailuista on jäänyt hienot muistot, kilpa-autoilija Jyrki ”JJ Lehto” Järvilehto jatkaa.

Yllätyspaljastus: Helsingin keskustaan suunniteltiin tosissaan F1-osakilpailua – "Siitä olisi tullut huikea juttu"

Entisen kilpa-autoilijan Robert Lappalaisen luotsaamat Thunder-katuratakilpailut keräsivät kahtena ensimmäisenä (1995-1996) vuotena huimat katsojamäärät. Rata-autojen DTM-luokka oli tuolloin arvostettu ja kiinnostava kilpasarja.

Promoottori Robert Lappalaisen nelivuotinen työprojekti palkittiin parhaalla mahdollisella tavalla kesäkuussa 1995. Paikalla oli viikonlopun aikana 113 000 katsojaa. Taustalla oli pitkä väsytystaistelu kilpailun saamiseksi Helsinkiin.

– Kilpailin Yhdysvalloissa urheiluautoilla ja imin oppia itseeni katuratatapahtumien infrasta ja järjestämisestä. Alussa Helsingin kaupungin viranomaiset ja poliitikot suhtautuivat ajatukseen nuivasti, mutta sitkeällä työllä sain kaikki tarvittavat tahot Thunder-kilpailun taakse. Iso urakka tehtiin myös DTM-sarjan suuntaan, jotta heidät saatiin innostumaan Helsingin katuratakilpailusta, Lappalainen sanoo.

Faneja saapui pääkaupunkiin, matkaa tehtiin aina Hangosta Nuorgamiin. Ryhmää saapui myös Euroopasta. Stadi oli täynnä moottoriurheiluväkeä.

– Kansa kerääntyi yhteen ja viihtyi mainiosti kesäviikonloppuna Helsingissä. Harvoin on näkynyt niin paljon iloisia naamoja ja hyvää fiilistä, Jyrki Järvilehto sanoo.

Yhtäkkiä Helsingin Sörnäinen nimettiin Pohjolan Monacoksi.

Kaiken taustalla oli valtava työ. Robert ja hänen silloinen vaimonsa Marja-Leena Lappalainen puhuivat viranomaiset puolelleen ja puskivat katurata-kilpailun läpi harmaan kiven. Projekti toteutettiin pitkälle yksityisellä rahoituksella. AKK vastasi virallisena tahona kilpailun järjestämisestä.

– Täytyy nostaa Roopelle ja Marja-Leenalle lippalakkia. Perheellä ja taustajoukoilla oli iso visio. He jaksoivat uskoa hommaan, Jyrki Järvilehto sanoo.

DTM-autot kiersivät Sörnäisten rantakatuja suomalaistähtien Jyrki Järvilehdon, Markku Alenin ja Keke Rosbergin johtamana. Kaikkiaan mukana oli peräti yksitoista kuljettajaa, joilla oli aikaisempaa kokemusta autourheilun kuninkuusluokasta.

Suomalaiskuljettajien lisäksi paikalla nähtiin muun muassa Michele Alboreto, Jan Magnussen, Stefano Modena sekä Nicola Larini. Kaikki olivat entisiä Formula 1 -pilotteja.

Kilpatallit Opel, Mercedes-Benz ja Alfa-Romeo edustivat puolestaan merkittäviä autotehtaita. Kaikkiaan Helsinkiin saapui lähes 200 kuljetusrekkaa Euroopasta.

– Olen urani aikana ajanut monilla katuradoilla, mutta täytyy antaa Helsingin baanalle täydet pisteet. Harvalla radalla voit ajaa veneellä laituriin ja siirtyä suoraan varikolle. Kaupunkimiljöö loi tapahtumaan ainutlaatuisen fiiliksen, Järvilehto toteaa.

Kaupungin keskustaan kilparadan tekeminen on haasteellista ja ahdasta. Katuradan pituus oli 3.3 kilometriä.

– Radan profiili ja asfalttipinta oli toteutettu laadukkaasti. Sieltä löytyi pitkää suoraa ja nopeita mutkia. Rata oli myös tarpeeksi leveä. Vastaavasti tarjolla oli tiukkoja käännöksiä sekä muutamia makeita ohituspaikkoja. Toki betonimuuri oli kalustolle armoton, jos auto lipesi.

Vuoden 1996 Thunder oli vielä suuri yleisömenestys, mutta seuraava vuonna tapahtuman hohto alkoi himmenemään.

– Kaupallisesti vuoden 1996 oli vieläkin parempi menestys kuin avausvuosi. Helteinen kilpailu keräsi paikalle yli 120 000 katsojaa. Viikonlopun aikana myytiin yli 110000 litraa olutta. Ainakin tuolloin se oli Suomen ennätys.

– Taloustutkimuksen mukaan tapahtuma jätti Helsinkiin yli 120 miljoonaa markkaa. Lisäksi tv-lähetystä seurattiin yli 150 maassa. Viikonloppu oli Helsingille mittava PR-tapahtuma, Robert Lappalainen tietää.

DTM-ITC -sarjan suuri vauhtisirkus lopetettiin kauden 1996 päätteeksi. Opel ja Alfa-Romeo vetäytyivät. Se oli kaikille tahoille paha takaisku. Tilalle tulivat FIA:n GT-sarjan urheiluautot ja Formula 3000 -luokka. Urheilullinen painoarvo kasvoi, mutta kolea kevätkeli ja uudet luokat eivät enää houkutelleet paikalle väkeä edellisvuosien tapaan.

Kolmannen ja viimeisen kerran Sörnäisten radalla kaasuteltiin toukokuussa 1997. Kokonaisuus oli pettymys.

– Kolmas vuosi oli taloudellisesti tappiollinen. Tarkoitus oli jatkaa tapahtumaa, mutta sopivan vetovoimaista luokkaa ei löytynyt DTM-sarjan jälkeen. Olin myös itse todella väsynyt rankkojen vuosien ja avioeron jälkeen. Puhti vaan loppui.

Nykyään Robert Lappalainen asuu Vihtijärvellä ja työskentelee taiteilijana. Jyrki Järvilehto lopetti menestyksekkään kilpa-autoilijan uransa 2005 kauden jälkeen.

Helsinkiläismuusikko punkkasi Ford Transitissa ensin keikkamatkoilla – sitten siitä kuoriutui pariskunnan minimalistinen reissukoti: "Hinta saatiin tingittyä alle 10 000 euron"

Pete Parkkosella on synkkä historia liikenteessä – tämä päätös syntyi kolmannen kolarin jälkeen

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut