Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Helsingin Uutisten vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Toimittajan kuvaa käytettiin ilkeilyyn tekaistussa valeprofiilissa – Poliisi: näin kannattaa toimia, jos joutuu identiteettivarkauden uhriksi

Verkon identiteettivarkauksista ja sosiaalisen median valeprofiileista on puhuttu jo kauan, mutta kuinka yleisiä ne loppujen lopuksi ovat?

Ja mitä voi tehdä, jos somekaappaus osuu omalle kohdalle?

Asia on tällä kertaa omakohtainen, sillä jouduin juuri itse yhdenlaisen someryöväyksen uhriksi.

Eräästä yrityksestä otettiin yhteyttä ja kerrottiin, että kuvani on liitetty aivan toisen nimisen henkilön Facebook-profiiliin. Kyse on kirjoittajakuvastani, eli kuvasta joka näkyy tässäkin jutussa nimeni vieressä.

Yritys oli selvittänyt asiaa, koska tuo ilmeinen valehenkilö oli esiintynyt tietyillä keskustelupalstoilla hieman kyseenalaisessa valossa. Hän oli myös väittänyt työskentelevänsä tässä kyseisessä yrityksessä.

Facebook-profiilissa ei ollut nimen ja kuvan lisäksi oikeastaan muuta, se oli tyhjä. Joku oli siis esiintynyt minun naamallani ja oletettavasti keksityllä nimellä.

Onhan se kiusallista. Se, että kähvelletään jotain, joka pitäisi olla omassa hallinnassa. Vaikka tässä tapauksessa kyse onkin vain kasvokuvasta. Kuva on lisäksi lehtiyhtiömme ammattivalokuvaajan ottama.

Valokuvan ottaneella henkilöllä on aina tekijänoikeus kuvaansa, muistuttaa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toiminnanjohtaja Jaana Pihkala.

Tekijänoikeus pysyy riippumatta siitä, miten taiteellinen tai yksinkertainen kuva on kyseessä.

– Jos kuva ylittää teoskynnyksen kuten esimerkiksi taidevalokuva, sen suoja-aika jatkuu 70 vuotta valokuvaajan kuolinvuodesta. Kuvan on oltava riittävän omaperäinen.

Tavanomainen peruskuva kasvoista ei välttämättä ylitä teoskynnystä, mutta senkin lähioikeus säilyy kuvaajalla 50 vuotta kuvan ottamisvuodesta.

– Kuvaaja voi luovuttaa käyttöoikeuden haluamalleen taholle. Kuvaa ei siis saa käyttää luvatta, Pihkala tähdentää.

Kuvaaja voi vaatia kohtuullista hyvitystä luvattomasti käytetystä kuvasta. Lisäksi hän voi vaatia, että kuva poistetaan esimerkiksi joltakin nettisivulta, jonne se on lupaa kysymättä laitettu.

Entä kun nykyään syydetään kasoittain kuvia verkon somepalveluihin kuten Instagramiin?

– Toivoisin, että ihmiset tutustuisivat huolellisemmin palvelujen käyttöehtoihin ennen niiden klikkaamista. Niissä voidaan esimerkiksi sitoutua siihen, että kaikki palveluun syötetyt kuvat ja videot ovat palveluntarjoajan käytössä, Pihkala sanoo.

Kuvia voidaan tällöin hyödyntää kaupallisesti monin eri tavoin.

Poliisin tietoon tuli viime vuonna 4 022 identiteettivarkauksiksi kirjattua rikosta.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi ei kuitenkaan osaa sanoa tarkasti, kuinka moni identiteettivarkauksista liittyi someprofiileista anastettuihin henkilötietoihin, koska ne eivät käy ilmi poliisin tietojärjestelmästä.

– Kävin osan rikosilmoituksista läpi ja niiden joukossa on jonkin verran tapauksia, joissa on käytetty toisen henkilön henkilötietoja sosiaalisessa mediassa, Ulkuniemi kertoo.

Juuri esimerkiksi kasvokuvan luvaton käyttö voi olla identiteettivarkaus. Siitä voidaan tuomita sakkorangaistukseen.

Rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että aiheutetaan taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jonka henkilötietoja on käytetty.

Onko identiteettivarkauteen syyllistyneiden jäljittäminen helppoa?

– Helppous riippuu tutkittavasta tapauksesta ja joissain tapauksissa tekijän jäljille vievän tiedon hankkiminen ei ole palveluntarjoajasta tai lainsäädännöstä johtuen mahdollista, vastaa Ulkuniemi.

Henkilötietojen kuten nimen ja kuvan väärinkäyttöä on hankala estää ennalta, koska yhä useammin ne löytyvät jostain verkon palvelusta.

Ulkuniemi kehottaa pohtimaan tarkoin, mihin henkilötunnuksensa luovuttaa, koska sitä voidaan hyödyntää erilaisissa väärinkäytöksissä.

Identiteettivarkauden uhriksi joutuneen kannattaa olla heti yhteydessä sosiaalisen median palveluntarjoajaan ja raportoida henkilötiedon väärinkäytöstä sekä vaatia poistamaan tai korjaamaan virheelliset henkilötiedot, Ulkuniemi neuvoo.

EU:n tietosuoja-asetuskin velvoittaa palvelusta vastaavaa yhtiötä oikaisemaan väärät tiedot.

Niin minäkin tein. Viestitin kuvani asiattomasta käytöstä Facebookin ylläpidolle ja se auttoi. Valeprofiili katosi pikaisesti.