Asunnot: Kasvavaa muuttoliikettä pääkaupunkiseudun kehyskuntiin on jo havaittavissa, sanoo tutkija.
Nurmijärvi-ilmiön uutta nousua on uumoiltu alkaneeksi.
Ilmiöllä tarkoitetaan nykyään suurten kaupunkien lähellä olevaa kehyskuntaa, joka houkuttelee etenkin nuoria aikuisia ja lapsiperheitä, jotka haluavat asua hyvien kulkuyhteyksien päässä työpaikasta, mutta kuitenkin lähellä luontoa, tilan ympäröimällä pientalovaltaisella asuinalueella.
Viitteitä muuttoliikehdinnän kasvusta kehyskuntiin on näkyvissä, mutta voidaanko jo puhua Nurmijärvi-ilmiön uudesta tulemisesta? Kysyimme asiaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtavalta asiantuntijalta, tutkija Timo Arolta.
– 2010-luku on ollut voimakasta kaupungistumisen ja keskittymisen aikaa. Suuret kaupungit ovat kasvaneet todella voimakkaasti, kun taas ympäristökunnilla kasvu on ollut aiempaa vaisumpaa. Kasvu on ollut voimakasta erityisesti kerrostaloasuntotuotannon kasvun takia, mikä on mahdollistanut uusia asuinalueita ja houkutellut muuttajia, Aro kuvailee.
Talouden ja työllisyyden kasvu vuodesta 2016 eteenpäin aina koronapandemiaan saakka on kannustanut ihmisiä muuttamaan. Näin Aron mukaan myös Nurmijärven kaltaisten kehyskuntien, kuten Järvenpään, Sipoon, Keravan ja Kirkkonummen muuttoliikenne on kasvanut.
Tämän vuoden osalta väestönkasvu on ollut hyvinkin nopeaa.
Suoraa vastausta Nurmijärvi-ilmiön uusiutumiseen ei kuitenkaan voida antaa.
Aro toteaa, että koronakriisi on nostanut esiin turvallisuuteen, terveyteen ja omaan tilaan liittyviä arvoja, joita monet kehyskunnat tarjoavat asukkailleen.
Suoria johtopäätöksiä koronan vaikutuksista ei voida vielä tehdä, mutta tilastoissa näkyy selviä merkkejä siitä, että suuria kaupunkeja ympäröivät kunnat ovat napanneet asukkaita esimerkiksi Helsingiltä, Espoolta ja Vantaalta.
– Huhti-, touko- ja kesäkuun tilastoissa näkyy, miten Helsingin, Espoon ja Vantaan muuttoliike ja väestönlisäys on ollut aiempaan viiteen vuoteen verrattuna vastaavassa ajankohdassa pienempää, Aro sanoo.
Sitä, onko muuttoliike ja mahdollinen uusi Nurmijärvi-ilmiö koronakriisin aiheuttamaa, on vaikea arvioida, sillä kehyskuntien väestöliikkeeseen vaikuttaa esimerkiksi asuntotarjonta. Tätä painottaa Tuusulan pormestari Arto Lindberg.
– Meillä muuttajaporukka tulee pääosin pääkaupunkiseudulta ja hyvää kasvua on ollut. Sanoisin kuitenkin sen johtuvan enemmän pientalotonttien tarjonnan ja kysynnän kohtaamisesta ja Tuusulan asuntomessuista. Tämä on meille aika normaali tilanne, Lindberg kuvailee.
Suoraviivaisia johtopäätöksiä ei pysty antamaan myöskään Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, vaikka tilastot muuttoliikenteestä näkyvätkin positiivisessa valossa.
– Tämän vuoden osalta väestönkasvu on ollut hyvinkin nopeaa. Heinäkuun lopussa tilanne oli 1,2 prosenttia parempi lukumäärällisesti kuin vuodenvaihteessa. Se tarkoittaa yli 400 uutta asukasta. Vielä on ehkä hieman ennenaikaista sanoa, onko koronalla ollut vaikutusta. Meillä, kuten monella muullakin kunnalla, on strateginen tavoite saada lisää asukkaita ja sen suhteen kaavoitus ja maankäyttö on tavoitteellista, Aarnio täsmentää.