Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ideoi ministeriönsä nettisivuilla julkaistussa kolumnissaan, että polttoaineiden verotus korvattaisiin, ainakin pääosin, ajettuihin kilometreihin perustuvalla verolla.
– Veroa ei määrättäisi kaavamaisesti saman suuruisena jokaiselta ajetulta kilometriltä, vaan sen taso määräytyisi tieverkon tieluokkien ja joukkoliikenteen saatavuuden mukaan. Lisäksi ammattiliikenne olisi omassa verokategoriassaan, sillä pitkien etäisyyksien maassa kumipyöräliikenteen korvaamiselle ei ole olemassa todellisia vaihtoehtoja, Vanhanen kirjoittaa.
– Kun liikenteen päästöt tulevaisuudessa entisestään vähenevät, täytyy valtion tulojen kannalta käynnistää pidemmän aikavälin pohdinta: miten tulot kerätään tilanteessa, jossa hallitseva osa liikenteestä on päästötöntä?
Hänen hahmottelemassaan mallissa ammattiliikenne ja pitkien etäisyyksien maaseutualueet saisivat huomattavasti edullisempia kilometrejä, kun taas moottoriteiden ja hyvän katuverkon alueella kulkevilla maksu kilometriä kohtaan olisi vastaavasti korkeampi ja vastaisi paremmin myös yhteiskunnan panostuksia teiden ja katujen hoitoon.
– Malli lisäisi alueellista tasa-arvoa paitsi valtakunnallisesti myös kuntien ja kaupunkien sisällä. Kunnat saisivat jatkossakin valtion yleiskatteellista rahoitusta, joten valtiolla voisi olla tällä perusteella oikeus määrätä veroa myös niiden aluilla tapahtuvasta liikkumisesta. Kaduilla ajava maksaa nytkin polttoaineveroa, Vanhanen jatkaa.
Tulevaisuuden liikenneverotuksen perusteena olisi edellä kuvatulla tavalla todellinen liikkuminen, ei polttoainelitrat. Tämä edellyttäisi Vanhasen mukaan viranomaisen ylläpitämää paikannusjärjestelmää, jonka tekniikan ja lainsäädännön valmisteluun saattaa olla hyvä varata vuosikymmenen mittainen aika.
– Vastaavia järjestelmiä on käytössä pienemmässä mittakaavassa Singaporessa, Uudessa-Seelannissa ja USA:ssa Oregonin osavaltioissa. Valmistelun vaatima aikajänne istuisi hyvin siihen saumaan, jolloin on tarve muutoinkin etsiä fossiilisen polttoaineen veron sijalle jotain uutta.
Vanhanen arvelee pohdintansa herättävän varmasti paljon keskustelua ja kritiikkiäkin.
– En yritä esittää, että mallini olisi tällaisenaan valmis toteutettavaksi, vaan se vaatisi toki lukemattomien yksityiskohtien ratkaisemista, mukaan lukien mahdollinen lupamenettely EU-sääntelyn vuoksi.
