Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret voivat muita huonommin, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Sijoitetut lapset ja nuoret ovat kouluterveyskyselyn mukaan muita tyytymättömämpiä elämäänsä ja kokevat terveydentilansa muita yleisemmin keskinkertaiseksi tai huonoksi. Heillä on myös enemmän mielen hyvinvoinnin ongelmia, epäterveellisemmät elämäntavat ja huomattavasti enemmän yksinäisyyden ja kiusatuksi tulemisen kokemuksia kuin ikätovereillaan.
Kouluterveyskyselyn mukaan erityisesti lastensuojelulaitoksissa asuvilla nuorilla on paljon kokemuksia myös epäreilusta kohtelusta ja jopa väkivallasta, johon syyllistyvät heistä huolta pitävät aikuiset.
Vanhempi tai muu huolta pitävä aikuinen oli kohdistanut fyysistä väkivaltaa 29 prosenttiin sijoitetuista yläkoululaisista. Aikuisen tekemän henkisen väkivallan kohteeksi oli joutunut lähes joka toinen (47 prosenttia) sijoitetuista nuorista. Pieni osa näistä lapsista ja nuorista nimesi väkivallan tekijäksi sijaisperheen aikuisen, laitoksen ohjaajan tai hoitajan.
Useampi kuin joka neljäs (29 prosenttia) yläkoululainen sijoitettu nuori oli kokenut seksuaaliväkivaltaa.
Kaikista sijoitetuista yläkouluikäisistä nuorista 36 prosenttia oli nykyisessä sijaishuoltopaikassaan kokenut rangaistuksen, jonka syytä ei tiennyt, ja 35 prosenttia joukkorangaistuksen. Joka viides (19 prosenttia) oli rangaistukseksi jätetty ilman ruokaa. Nämä ovat luvattomia rangaistuksia.
Etenkin lastensuojelulaitoksissa asuvien nuorten hyvinvoinnissa on huomattavia puutteita.
Erikoistutkija Pia Eriksson, THL
Yleisimpiä luvattomien rangaistusten kokemukset olivat THL:n mukaan lastensuojelulaitoksissa asuvilla nuorilla, joista lähes puolet (49 prosenttia) oli kokenut joukkorangaistuksen.
– Etenkin lastensuojelulaitoksissa asuvien nuorten hyvinvoinnissa on huomattavia puutteita. Tätä taustaa vasten on erityisen huolestuttavaa, että laitoksissa asuvat nuoret kokivat melko yleisesti myös heidän hyvinvointiaan edelleen heikentävää kohtelua, sanoo THL:n erikoistutkija Pia Eriksson tiedotteessa.
Yläkouluikäisistä nuorista vain 60 prosenttia tiesi, kuka voisi auttaa, jos häntä kohdellaan huonosti.
Noin viidennes (21 prosenttia) nuorista ei tiennyt, kuka on tällä hetkellä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä.
THL:n mukaan tilanne vaarantaa sijoitettujen lasten ja nuorten oikeusturvan.
– Tulokset osoittavat, että sijoitettujen lasten hyvinvoinnin tukemisessa sekä lasten oikeuksien toteutumisessa on vielä paljon tehtävää, sanoo Pia Eriksson tiedotteessa.
Toisaalta sijoitetut yläkouluikäiset nuoret kokivat melko yleisesti, että heillä on asuinpaikassaan mahdollisuus noudattaa tärkeitä arvoja, heitä kohdellaan reilusti ja asumispaikka tuntuu hyvältä paikalta asua. Sijaisperheissä asuvista nuorista 63 prosenttia oli tyytyväisiä asumiseensa sijaishuoltopaikassa.