Hoidon laatu heikkenisi ja jonot pitenisivät, jos nykyinen sote-esitys hyväksyttäisiin, uskoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtaja Juha Tuominen.
Sote-esityksen toteutuminen tarkoittaisi hänen mukaansa, että Uudenmaan sote-rahoitus laskisi vuoteen 2029 mennessä 10 prosenttia nykyisestä.
– Se tarkoittaisi, että Husissa pitäisi tehdä esimerkiksi leikkauksia yli 10 000 vähemmän kuin ennen, tai antaa potilaille joko vähemmän tai halvempia syöpälääkkeitä.
Suurin ongelma sote-esityksessä on rahoitusratkaisu, jonka Tuominen pelkää johtavan kriisiin, ellei perusteita selkeästi muuteta.
– Rahoitustarve lasketaan epäluotettavista, vajavaisista ja vuosia vanhoista tilastoista, jotka on kerätty aivan eri tarkoitukseen. Niiden avulla saadaan väitettyä, että edullisimmalta Uudeltamaalta on tarve siirtää rahoitusta muualle maahan.
Tuomisen mielestä sote-esityksellä tehdään aluepolitiikkaa terveyspolitiikan kustannuksella.
– Samalla unohdetaan Uudenmaan monikulttuurisuus, kasvu ja ikääntyminen.
Tarveperustan laskentamalli, joka heikentäisi voimakkaasti Uudenmaan terveydenhuoltoa, ei täytä Tuomisen mukaan perustuslain vaadetta taata jokaiselle riittävät julkiset terveys- ja sosiaalipalvelut.
Husin lausunnossa sote-esityksestä lasketaan, että Husin rahoitus vähenisi vuoteen 2029 mennessä Uudellamaalla 230 miljoonaa euroa.
Todellisuudessa vähenemä kasvaisi lausunnon mukaan tästäkin. Uusi malli laskee kustannusten perustaksi vain 80 prosenttia palvelutarpeesta. Tämä on merkittävä haaste väestöltään kasvavalla Uudellamaalla.
Lisäksi malli ottaa huomioon asukasmäärän kasvun viiveellä. Laskentaindeksit eivät myöskään huomioi Uudenmaan kalliimpia elinkustannuksia.
Kaikkiaan rahoitus supistuisi lausunnon mukaan 400 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa. Se tarkoittaisi kunkin uusmaalaisen erikoissairaanhoitorahan putoamista 3 100 eurosta 2 683 euroon.
– Yhdessäkään sotaa tai vastaavaa katastrofia käymättömässä maassa vuotuinen terveydenhuollon rahoitus ei ole laskenut aikoihin, lausunnossa todetaan.
– Suomenkin terveydenhuollon rahoitus on kasvanut vuosittain viimeiset 20 vuotta, keskimäärin 3 prosenttia vuodessa. Ehdotettu rahoitusmalli on todellisuudelle vieras, Hus kiteyttää lausunnossaan.
Jos esitys runnotaan läpi ilman rahoituksen merkittävää korjaamista, voi se Tuomisen mielestä johtaa eriarvoistumiseen.
– Sen seurauksena varakkaammat hankkisivat itselleen terveysvakuutuksia samoin kuin on tapahtunut aiemmin lasten terveysvakuutuksissa, hän ennustaa.