Ainutlaatuinen taidenäyttely Helsingissä alkaa – näitä aarteita et ole nähnyt vuosikymmeniin

Ryijyn pitkä historia hehkuu nyt Taidehallissa.

Taidehallissa avautuu viikonvaihteessa upea ryijynäyttely. Tässä yksi näyttelyn vanhimmista kohteista: kapioryijy vuodelta 1798. Kari Jämsén / Kuopion museo
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Helsingin taidehallissa avautuu kuluvana viikonloppuna lähes ainutlaatuinen näyttely, joka kutoo yhteen suomalaisen ryijyn vuosisataisen historian.

Esille on 7. marraskuuta alkaen nostettu noin 130 ryijyä, jotka ovat peräisin varkautelaisen Tuomas Sopasen kokoelmista. Ryijyjä vuosien ajan keränneen Sopasen aarteisiin kuuluu lähes kuusisataa ryijyä yli kolmensadan vuoden ajalta.

– Valtaosan olen hankkinut huutokaupoista, mutta myös kuolinpesistä on löytynyt joitakin ryijyjä, Sopanen mainitsee.

Yksi näyttelyn vanhimmista kohteista on säätyläisryijy vuodelta 1798. Sen säilytyspaikka on ollut Hankasalmen pappila.

– Säätyläissuvuissa ryijyt olivat huolitellumpia kuin kansanryijyissä. Jos ryijy valmistettiin tavallisissa taloissa, siihen kudottiin muun muassa ristejä, elämänpuita tai onnenlintuja, Sopanen kertoo.

– Ryijyjen kultakausi alkoi 1800-luvun lopussa, jolloin taiteilijat ja arkkitehdit alkoivat suunnitella niitä. Töiden taso parani huomattavasti.

Toinen merkittävä ajanjakso osui 1920- ja 1930-luvuille – silloin monet naistaiteilijat ryhtyivät suunnittelemaan kaupunkilaiskotien seinille sopivia ryijyjä.

Tuomas Sopasen upea ryijykokoelma on esillä Taidehallissa. Yksi näyttelyn vetonauloista on Väinö Blomstedtin Hevoset-ryijy vuodelta 1906. Jari Pietiläinen

Sodanjälkeisenä aikana innostus ryijyihin laski, eikä niitä esimerkiksi 1980- ja 1990-luvuilla juurikaan harrastettu.

– Nyt ryijyt taas ovat suosittuja. Uudet tekniikat ovat tuoneet mukaan paljon uusia materiaaleja. Nykyryijyihin voidaan käyttää esimerkiksi sukkia, pitsiä, oksia, valokuituja ja metallilankaa. Rajana on vain tekijän oma mielikuvitus, Sopanen myhäilee.

Hän on innoissaan mahdollisuudesta esitellä ryijykokoelmansa helmiä pääkaupungissa.

– Onhan tämä aivan uskomatonta, että ryijyt pääsevät näin upeaan tilaan.

Myös Taidehallin näyttelypäällikkö Eeva Holkeri on tyytyväinen siihen, että Sopasen ryijyt on saatu esille näyttelyn muodossa.

– Tällaisia näyttelyitä on nähty Taidehallissa hyvin harvoin, edellisen kerran ryijyjä esiteltiin vuonna 1956 ja 1972, Holkeri mainitsee.

– Ryijyt tuodaan nyt nähtäväksi teemoittain, ei kronologisessa järjestyksessä. Tarkoituksena on saada vanhat ja uudet ryijyt keskustelemaan keskenään.

Kudottua kauneutta – suomalaisen ryijyn neljä vuosisataa. Ryijynäyttely Tuomas Sopasen kokoelmasta Helsingin Taidehallissa 3.1.2021 saakka.

Inka Kivalon Hevosloimi-ryijy vuodelta 1985.

Perinteinen tekstiili nykyajassa

Vuosisatoja vanha seinävaate

Ryijyjä käytettiin alunperin suojapeitteenä esimerkiksi vene- ja rekimatkoilla.

Kansanomaisia ryijyjä tehtiin koko maassa.

Uusi ryijyinnostus alkoi 1900-luvun alussa.

Nykyisin nuoret taiteilijat yhdistävät ryijyihin uusia materiaaleja.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut