Näytön paikka taiteelle – kuvataiteilijalle galleria on merkittävä mahdollisuus

Taide: Kuvataiteilijalle galleria on tärkeä mahdollisuus.

Kuvataidetta tekevät Elina Melgin ja Ulla Vesander arvostavat mahdollisuutta saada taidettaan gallerioiden seinille. Heidän näyttelynsä on esillä Lauttasaaressa Galleria Foggassa. Jari Pietiläinen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Helsinkiläiset galleriat ovat edelleen merkittävä ponnahduslauta, kun kuvataiteilijat etsivät kanavia saada työnsä tulokset julkisuuteen.

Helsingissä toimivista reilusta puolestasadasta galleriasta yksi on Lauttasaaressa sijaitseva Galleria Fogga, jossa näyttelyt vaihtuvat kolmen viikon välein.

– Minä olen halunnut antaa uusille taiteilijoille mahdollisuuden tuoda taidettaan näkyville, kertoo Foggan galleristi Eeva-Liisa Kujala.

– Vaikka kynnys saada töitä galleriaani on verraten matala, katson silti tarkasti millaista taidetta haluan esitellä.

Kuvataidetta tekevät Elina Melgin ja Ulla Vesander arvostavat mahdollisuutta saada teoksiaan galleriavieraiden näkyville.

– Galleristit tekevät tässä suhteessa tärkeää työtä. Gallerioissa on merkityksellistä myös se, että taiteilijat voivat tavata toisiaan ja käydä teoksistaan vuoropuhelua, arvioi Jätkäsaaressa asuva Melgin.

Katson tarkasti mitä taidetta haluan galleriaani.

– Taiteilijuus merkitsee minulle sitä, että voin luoda vapaasti.

Ulla Vesanderin ensimmäiset työt ovat olleet esillä jo 1980-luvulla.

– Minä olen aina ollut värimaalari, myös silloin, kun olen tehnyt grafiikkaa. Tällä kertaa täällä on ekspressionistisia töitä, Vesander mainitsee.

Heidän töitään on 30. joulukuuta saakka esillä Foggassa kahdeksan muun taiteilijan Soihdut syttyvät -näyttelyssä.

Gallerioita syntyy ja kuolee pääkaupungissa varsin verkkaiseen tahtiin.

– Vaihtuvuus ei alalla ole suurta, sillä kestää yleensä kauan, että uusi galleria vakiinnuttaa asemansa taidekentällä, arvioi Suomen taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki.

– Koronavuoden aikana esittävä taide on etsinyt uusia tiloja, muun muassa digitaalisia verkkoalustoja. Etenkin mediataide on taipunut näihin uusiin muotoihin varsin helposti.

Myös gallerioiden lainaamotoiminta on Helsingissä osoittautunut menestykseksi.

Tutkimuksen mukaan taidegallerioiden tuloista keskimäärin kaksi kolmasosaa kerätään apurahoilla ja muilla avustuksilla.

Yksi apurahojen avulla toimiva galleria on Etu-Töölössä toimiva Oksasenkatu 11 -galleria.

Sen apuraha päättyy vuodenvaihteessa, eikä uutta rahoitusta ole hakemuksesta huolimatta tullut Koneen säätiöltä.

– Tilanne on tiukka, mutta uskon, että saamme tämän avulla riittävästi varoja, että galleria voi jatkaa, kertoo yksi kuraattoriryhmän jäsenistä, taiteilija Lauri Antti Mattila.

Galleriat Helsingissä

Moni galleria toimii apurahojen avulla

Koko maassa on yhteensä 116 taidegalleriaa.

Niistä puolet sijaitsee Helsingissä.

Hieman useampi kuin joka toinen on taiteilijaseuran, -yhdistyksen tai säätiön galleriana.

Gallerioiden tuloista kaksi kolmasosaa tulee apurahoista.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut