Helsingin sataman toimintoja esitetään keskitettäväksi Länsisatamaan. Matkustaja-autolauttaliikenne loppuisi Eteläsataman puolella, mutta jatkuisi Katajanokalla.
Länsisatamasta Länsiväylälle suunnitellaan sataman investointina toteutettava satamatunneli, joka mahdollistaa Länsisataman toimintojen laajentamisen ja satamaliikenteen sujuvan järjestämisen.
Länsisataman kapasiteettia kasvatetaan laajentamalla aluetta meritäytöllä, mikä mahdollistaa matkustaja-autolauttaliikenteen merkittävän osan siirtämisen keskustasta Länsisatamaan.
Kaupunginhallitus saa 11. tammikuuta käsiteltäväkseen keskustavision, sekä kävelykeskustan kehittämiseen ja satamatoimintoihin liittyvät ehdotukset.
Toimintojen muutoksista lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.
Mikäli laivat poistuvat Eteläsatamasta, se vapauttaa tilaa muille toiminnoille ja rantareitin uudelleen järjestelylle. Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvan rantavyöhykkeen laatu- ja konseptikilpailu on tarkoitus käynnistää keväällä 2021.
Helsingin keskusta-alueen kehittämisessä on useita toisiinsa vaikuttavia osa-alueita.
– Kaupungissa on ymmärretty keskustan kehittämisen tarve jo pitkään ja se oli vahvasti esillä myös kaupunkistrategiaa kirjoitettaessa neljä vuotta sitten. Koronapandemia on vielä korostanut kaupunkikeskustan kehittämisen tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Nyt päätöksentekoon esitetään erittäin laajaa kokonaisuutta, jonka osat nivoutuvat tiiviisti yhteen. Kokonaisuudessa ei tarkastella vain kaupunkiympäristön fyysistä kehittämistä, vaan Helsingin keskustan elinvoimaisuutta, dynaamisuutta ja toimivuutta tilanteessa, jossa esimerkiksi älyliikenteen kehittyminen ja digitalisaatio muokkaavat kaupunkielämää ennennäkemätöntä vauhtia. Toteutuessaan esitykset muokkaavat Helsingin keskustaa ja sen kehitystä pitkälle tulevaisuuteen, toteaa pormestari Jan Vapaavuori tiedotteessa.
Keskustavisio on valmisteltu yhdessä kaupunkilaisten, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja kattaa Helsingin liikekeskustan ja kantakaupungin alueen.
Visio pitää sisällään taustoituksen ja tavoitteen kuvauksen lisäksi 20 kehittämislinjausta, jotka ohjaavat pitkäjänteisesti vetovoimaisen keskustan kehittämistä.
Visiota, sen tietopohjaa ja vuorovaikutuksen tuloksia hyödynnetään kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamisessa sekä muissa meneillään olevissa ja tulevissa maankäyttöön liittyvissä hankkeissa.
Vision mukaan Helsingin keskusta, sen käyttäjämäärät ja vaikutusalue kasvavat. "Pääkaupungin ydin on tulevaisuudessa sekä kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän keskus ja Suomen merkittävin työpaikka-alue että Pohjoismaiden johtava kulttuurikeskittymä. Kantakaupunki kutsuu viihtymään ja elämää löytyy vuoden jokaiselle tunnille", visiossa kuvaillaan.
Ydinkeskustan kävelypainotteista aluetta esitetään laajennettavaksi monipuolistamalla toimintoja ja parantamalla kaupunkitilan laatua. Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun alueella esitetään lisättäväksi kadulle avautuvien tilojen määrää, sekä poikittaisten kävely-yhteyksien parantamista.
Esplanadin eteläpuolella esitetään parannettavaksi kävely-yhteyttä Kasarmitorin suuntaan Fabianinkadulla sekä Kasarmikadulla. Lisäksi esitetään, että Fabianinkadun tai Pohjoisen Makasiinikadun autoliikennettä rajoitetaan
Helsinki haluaa edistää myös keskustan huoltotunnelin laajamittaisempaa käyttöä. Valmistelu tapahtuu vuorovaikutuksessa tunnelin vaikutuspiirissä olevien kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Esitys edistämistoimenpiteistä on tulossa kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi vuoden 2021 aikana.
Myös maanalaisten kävely-yhteyksien parantamiseen liittyvä suunnittelu on työn alla. Kehittämisen periaatteet määritetään maanalaisessa yleiskaavassa. Se on tulossa päätöksentekoon vuoden 2021 aikana.
