Helsingin uudiskohteista tehtiin kuluttajariitalautakuntaan viime vuonna yli 30 valitusta – Jätkäsaaresta yksiön ostaneella pitkä lista virheitä

Kuluttajariitalautakunta sai viime vuonna Helsingissä käsiteltäväkseen hieman yli 30 rakennusvirheisiin liittyvää riitaa uudiskohteista. Valitusten määrä on Helsingissä pysynyt viime vuosina lähes samana. Vuonna 2019 tapauksia oli noin 40 ja vuonna 2018 niinikään yli 30.

– Tämä osoittaa sen, että vuotuisia vaihteluita on ja ne ovat usein verrannollisia valmistuneiden asuntojen määriin, toteaa lautakunnan ylitarkastaja Timo Maso.

Ostaja x osti syyskuussa 2017 Jätkäsaaresta 36-neliöisen yksiön, jonka velaton kauppahinta oli lähes 190 000 euroa. Asunto oli valmistunut marraskuussa 2016. Joulukuussa 2017 pidetyssä vuositarkastuksessa havaittiin virheitä, jotka olivat rakennuttajan vastuulla. Tapauksessa tuli riitaa siitä, olivatko kaikki virheet korjattu.

Riita päätyi kuluttajariitalautakuntaan. Lautakunta suositti, että rakennuttaja korjaisi kylpyhuoneen laatoituksen väri- sekä korkeuserojen virheet ja rakennuttaja järjestäisi molempien osapuolien hyväksymän puolueettoman rakennusalan asiantuntijan tarkastamaan lämmityksen toimivuuden. Havaitut virheet korjattaisiin.

Asukkaan virhelista oli kuitenkin huomattavasti pidempi. Omistaja reklamoi laattojen ja kylmien pattereiden lisäksi parvekkeelle valuvasta sadevedestä, kylpyhuoneen laattojen liiallisista kallistuksista ja kosteudenkestämättömästä ovesta. Myös parkettien saumojen raot olivat liian suuret. Ilmanvaihdossa oli ongelmia. Myöskään pöntölle pääsy ei ostajan mukaan ollut sovitusti esteetön.

Rakennuttaja antoi oman vastineensa asiaan ja kumosi valtaosan väitetyistä virheistä.

Tyypillinen riita aktivoituu vuositarkastuksen yhteydessä.

Mason mukaan tapaus on tyypillinen lautakuntaan päätyvä riita.

– Tapaus on sikäli tyypillinen, että kiistakysymyksiä oli useita. Yhteen ja samaan hakemukseen voi liittyä monta asiaa.

Ostaja oli myös vastustanut rakentamisvaiheen vakuuden vapautumista ja yli tuhannen euron korvauksia ajalta, jolloin lämmitys ei toiminut.

Lautakunta totesi ratkaisussaan, että ostajan tuli virheiden korjaamisen jälkeen viipymättä antaa suostumus rakentamisvaiheen jälkeisen vakuuden vapautumiselle.

Ostaja voi käytännössä estää vakuuden vapauttamisen, jos virheitä ei ole korjattu ja asia tulee heti viedä kuluttajariitalautakunnan tai tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Myös vakuusrahan pidättäminen on yksi yleisimmistä syistä, miksi riita päätyy kuluttajariitalautakuntaan.

– Tyypillinen riita aktivoituu vuositarkastuksen yhteydessä. Ne voivat olla laatuvirheitä ja osakas saattaa olla tyytymätön huoneiston näkyviin pintoihin. Laatoituksessa virhe voi ostajan mukaan olla saumojen syvyys, leveys tai laattojen keskitys eli miten laatoitus on toteutettu.

Myös laattojen sävyeroista tai lattioiden asentamisesta voi tulla riitaa, joka päätyy lautakuntaan.

– Meidän työ on laadun arviointia. Rakentamisessa paljon asioita voi mennä pieleen, Maso pohtii.

Kuluttajariitalautakuntaan Helsingissä päätyvät riidat tulevat eri puolelta kaupunkia.

– Yleisesti siellä missä rakennetaan. Hakemuksia tulee Helsingin pohjoisilta alueilta merenrantaan asti, Maso jatkaa.

Lautakunta on työllistetty elin. Vuonna 2019 se käsitteli 550 asuntokauppaan ja kiinteistövälitykseen liittyvää tapausta. Tapausten keskimääräinen käsittelyaika on 20 kuukautta.

– Asuntokauppa on yksi isoimmista sopimuksista, joita keskivertoihminen tekee. Ihmiset ovat aika tarkkoja. Tyytymättömyyttä ja huoneistokohtaisia puutteita voi olla paljonkin, Maso kertoo.