Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tapio Sademies katsoi Kauppatoria ikkunastaan 40 vuoden ajan ja kertoo nyt mikä meni pieleen – jyrähtää grillikioskin häätämisestä ja "merimaiseman pilaamisesta"

Yrittäjät: Kaupunki toimi väärin, kun se hääti grilli- ja jäätelökioskeja keskustasta, sanoo ex-toripomo Tapio Sademies.

Vain maasta töröttävät sähkötolpat muistuttavat Kauppatorin perinteisistä grilli- ja jäätelökioskeista. Helsingin entinen halli- ja ulkomyynnin päällikkö Tapio Sademies ei pysty käsittämään, miksi kaupunki ei halunnut jatkaa niiden vuokrasopimuksia.

– En usko, että todellinen syy oli se, että kioskit pilaavat maiseman merelle. Asiaa käytettiin keppihevosena, kun haluttiin eroon Kauppatorin jäätelö- ja grillikioskeista. Sopimuksia olisi hyvin voitu jatkaa vuodella, kuten tehtiin muiden vastaavien paikkojen kanssa, ex-virkamies sanoo.

Sademies seisoo samalla paikalla, missä Havis Amanda -patsaan edessä olleet kesäkioskit palvelivat vuosikymmenten ajan. Hän osoittaa kädellään merelle päin ja kysyy, minkä maiseman kioski muka pilasi.

– Kun tästä katsoo merelle, niin näkyy wc-rakennus ja Helsinki Biennaalin puurakennelma.

Saaristoristeilyiden kirjavanväristä lipunmyyntikojuakaan Sademies ei pidä erityisen edustavana.

Helsinki hääti vuodenvaihteessa kolme grilli- ja kaksi jäätelökioskia Helsingin keskustasta. Pysyvän vuokrapaikan sijaan yrittäjille tarjottiin ketterä kioski -sopimusta.

Sademies sanoo, että päätös tarkoitti heti työttömyyttä jopa kymmenelle ihmiselle, koska korvaava sopimus ei sovi kaikille.

– Kolmelta perheeltä vedettiin matto jalkojen alta.

Häädettyjen kioskien liikevaihdoksi Sademies laskee kolme miljoonaa euroa. Kaupungin omistaman tukkutorin alue menetti samalla asiakkaita.

– Ja valtio ja kunta veroeuroja. Tämä jätettiin kertomatta kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille. Grilliyrittäjät tekivät ostokset tukkutorilta. Helsinki on valtuuston voimin päättänyt, että kaupunki on yritysystävällinen, käytännössä toiminta ei ollut yrittäjäystävällistä.

Helsinki suunnittelee Eteläsataman alueelle rantabulevardia. Sademiehen mukaan se voisi elävöittää näivettyvää keskustaa, jos tarjolla on riittävästi laadukkaita ja oikeasti houkuttelevia palveluita.

– Ravintolat, kahvilat, konserttisali ja leffateatterien rypäs palvelisivat kaupunkilaisia. Designmuseota parempi idea olisi valokuvataiteen museo Fotografiska, joka on suosittu muun muassa Tukholmassa, Tallinnassa ja New Yorkissa. Se voitaisiin sijoittaa nykyiseen satamaterminaaliin ja rakennukseen missä tällä hetkellä majailee Helsingin Satama oy. Uhka on se, jos alueelle tulee liikaa rakennusmassaa. Jalankulkijoille on oltava rannassa tarpeeksi tilaa. Design- ja arkkitehtimuseo voitaisiin sijoittaan nykyisen designmuseon takana olevalle tyhjälle tontille.

Espalandeista suunnitellaan yksikaistaisia. Mikä vaikutus tällä on Kauppatorin vetovoimaan?

– Tällä hetkellä torilla ei ole vetovoimaa, koska sitä ei markkinoida. Sama vaikka Esplanadien liikenne laitettaisiin poikki. Torille pitää ensin houkutella kauppiaat, sitten vasta asiakkaat. Tällainen kova työ vaatii ihmisen, jolla on kaupallinen tausta, ja tori olisi sydämen asia. Hänen pitää osata kuunnella yrittäjiä ei vain kuulla, homma ei ole avaruustiedettä. Siinä ei organisaatiomuutokset ole ratkaisu ongelmaan. Nykyinen malli, missä torikorttelit on vastannut tukkutorin sijaan Kauppatorin kehittämisestä, ei ole toimiva, on aiheuttanut sekaannusta, kun toinen taho ei kerro ja toinen ei tiedä. Tehdyt uudistukset eivät ole riittävästi suunnattu toriyrittäjien toiminnan kehittämiseen, vaan pääpaino on ollut turisteissa.

44 vuotta halli- ja ulkomyynnin päällikkönä työskennellyt Tapio Sademies tuntee Kauppatorin läpikotaisesti.

– Työhuoneeni oli torin vieressä Pohjoisesplanadilla 40 vuoden ajan vuoteen 2006 asti.

Sademies sanoo seuraavansa torin elämää edelleen ”pirun tarkkaan”. Vuoden 2013 kieppeillä Kauppatorilla tehtiin hänen mukaansa vakava virhe. Sen myötä torilta väheni myyjien välinen kilpailu, joka on yhä arkipäivää Hakaniemen torilla.

– Oli iso virhe, että hedelmämyyjä sai alkaa myydä vihanneksia ja kukkia. Esimerkiksi näin ei ole Hakaniemen torilla. Kaikki alkoivat myydä tämän jälkeen vain sesonkituotteita, kuten mansikoita, eikä kukaan erottunut joukosta. Yksipuolinen tarjonta vähensi kilpailua ja sen myötä laatua. Hakaniemessä myyjät ovat erikoistuneet yhteen tuoteryhmään. Silloin asiakas saa todella hyvää laatua ja kilpailua riittää. Kauppatorilta pitäisi kiireesti vuokrata kaikki tyhjät toripaikat ja vahvistaa kilpailua. Lisäksi niin sanotun turistitavaran puolelta pitää heti poistaa Kiinassa ja Thaimaassa valmistetut matkamuistot ja korut