Luomus: Aino Juslén sanoo, että pihat saavat olla hallitusti hoitamattomia.
Aino Juslén, 45, nimettiin Luomuksen eli luonnontieteellisen keskusmuseon johtajaksi vuodelle 2021.
– Tehtävää ei haluttu avata avoimeen hakuun taloudellisesti epäselvässä tilanteessa, hän valottaa.
Aikaisemmin Aino Juslén toimi Luomuksen eläintieteen yksikön johtajana vuodesta 2010.
Museo toimii Helsingin yliopiston alaisuudessa. Luomuksessa on Suomen suurimmat biodiversiteettialan eli luonnon monimuotoisuuden tutkimusaineistot. Sen kokoelmiin kuuluu noin 13,5 miljoonaa tieteellistä näytettä – kasveja, sieniä, eläimiä, fossiileja ja kiviä – jotka on kerätty yli 300 vuoden aikana.
– Ilmastonmuutoksen ja luontokadon aikakautena kansalliskokoelma on tärkeämpi kuin koskaan, Juslén huomauttaa.
Luomuksen yleisökohteita ovat Luonnontieteellinen museo sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteelliset puutarhat.
Etelä-Suomesta ei tarvitsisi hakata enää yhtään vanhoja metsiä.
Kävijämäärät nousivat tasaisesti vuoteen 2019 asti, jolloin Luomuksen kohteissa oli yhteensä yli 350 000 kävijää, kun mukaan lasketaan maksuttoman Kaisaniemen ulkopuutarhan asiakkaat.
Viime vuosi toi enää noin 233 000 kävijää. Taustalla kuitenkin tapahtuu, sillä Luomuksessa on uusi yleisötoiminnan päällikkö Sanna Vuori.
– Odotamme innostuneina, että pääsemme hänen kanssaan kehittämään uusia näyttelyitä ja tapahtumia ja hyödyntämään vaikkapa 3D-tekniikkaa.
Tällä hetkellä kohteet ovat Kaisaniemen ulkopuutarhaa lukuun ottamatta suljettuina.
Korona harmittaa Aino Juslénia myös henkilökohtaisella tasolla, sillä hän kaipaa ihmisten kohtaamista.
– Parasta tässä työssä on, kun museon käytävillä kuulee puheensorinaa ja näkee ihmisiä vuorovaikutuksessa tai nuoria treffeillä, Juslén tunnelmoi.
Elämä ja luonto ovat parhaimmillaan monimuotoisina.
Biologian pariin Aino Juslénin houkutteli aikoinaan kokonaisvaltainen kiinnostus luontoon.
Monimuotoisuus luonnossa ei tarkoita vain lajien lukumäärää, vaan myös lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua. Se on ikään kuin luonnon vastustuskyky.
– Se auttaa luontoa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten ilmastonmuutoksiin ja tauteihin ja lieventää esimerkiksi luonnonkatastrofien vaikutusta. Monimuotoinen luonto takaa meille kaikille esimerkiksi ravintoa, virkistystä ja terveempää elämää.
Maailmanlaajuiset ympäristökriisit edellyttävät laajoja muutoksia muun muassa ruoantuotannossa, jätehuollossa ja liikennejärjestelmissä, Juslén sanoo, mutta jokainen meistä voi edistää asioita.
– Pihoilla, puistoissa ja tienvarsilla voi olla hallittua hoitamattomuutta. Voidaan lisätä lahopuuta ja torjua tiukasti vieraslajeja kuten jättipalsamia.
– Ymmärrän toki sen, että talousasiat pitää ottaa huomioon, mutta Etelä-Suomesta ei tarvitsisi hakata enää yhtään vanhoja metsiä.