Helsinkiin rakennettiin iso Iittala-näyttely – koronarajoitukset pitävät ovet kuitenkin kiinni
2
Designmuseo sijaitsee entisessä Brobergska Samskolanin koulurakennuksessa Korkeavuorenkadulla. Designmuseo on suomalaisen muotoilun valtakunnallinen erikoismuseo. Rakennuksen pääsisäänkäynnin puoleisessa julkisivussa eli fasadissa on upeita yksityiskohtia. Arkisto/Jussi Vehkasalo
Iittalan design on tullut suomalaisille ja myös ulkomaalaisille tutuksi jo 140 vuoden ajan. Iittalalla on tänä vuonna siis juhlavuosi, sillä kaikki sai alkunsa lasitehtaasta vuonna 1881, eli 140 vuotta sitten.
Juhlavuosi näkyy myös Designmuseossa Helsingissä. Museo on kutsunut arkkitehti Florencia Colombon ja teollisen muotoilijan Ville Kokkosen konseptoimaan, kuratoimaan ja suunnittelemaan näyttelyn maailmankuulun suomalaisen designbrändin historiasta.
– Iittala – Kaleidoscope: Luonnosta kulttuuriin -nimisen näyttelyn pääosissa ovat lasi ja rakastetut designklassikot. Suunnittelijat ovat käyttäneet aineistona Designmuseon kattavaa Iittala-kokoelmaa, joka koostuu yli 10 000 esineestä sekä laajasta arkisto- ja kuvamateriaalista. Näyttelymateriaalia täydentävät lainat yksityisistä sekä julkisista kokoelmista, kerrotaan Designmuseon tiedotteessa.
Näyttely avautuu heti koronarajoitusten helpottaessa ja se on esillä Designmuseossa 19. syyskuuta saakka. Aukioloon liittyvät muutokset koronatilanteesta johtuen voivat olla mahdollisia.
Näyttely kokoaa yhteen Iittalan koko historian ennennäkemättömällä tavalla peilaten sitä vahvasti suomalaisen yhteiskunnan monipolviseen kehitykseen.
Iittalan historia heijastaa ympäröivän maailman muutoksia, esteettisten ja ideologisten liikkeiden kehitystä sekä näistä seurannutta elämäntapojen muutosta. Samalla se ilmentää käsityöläisyyteen, luovuuteen ja sosiaaliseen omatuntoon kytkeytyvien arvojen jatkuvuutta sekä Suomelle tunnusomaisen luontosuhteen perinnön vaalimista.
Lasi ja rakastetut designklassikot.
Kaj Franckin Tupa-nimisen sarjan kaadin ja lasi. 1948, Karhula-Iittala. Johnny Korkman
– Suomalaisen muotoilun ydintä on mahdotonta tajuta, ellei ymmärrä luonnon ja kulttuurin välistä dialogia. Pohjoismaiden ideologisessa kauneuskäsityksessä esteettisyys on liitetty yhteiskunnan muutokseen. Näin ollen kauneus sai vallankumouksellisia ominaisuuksia. Iittalan lasista näkyy, miten Suomen boreaalinen ekosysteemi nousi tärkeään rooliin monen muotoilijan luovassa kielessä ja taiteellisessa ilmaisussa, tai kutoutui osaksi heidän luovan prosessinsa eri vaiheita. Lasi synnytti ainutlaatuista kommunikoinnin tapaa, kertovat näyttelyn kuraattorit Colombo ja Kokkonen tiedotteessa.
Colombo ja Kokkonen johdattavat katsojan laajan aineiston äärelle toisiinsa kietoutuvien runsaan kolmenkymmenen teeman kautta. Ne avaavat laajan ja monipuolisen tarinan ihmisistä, esineistä, tekniikoista, ideoista sekä tapahtumista.
Jokaisen teeman alta löytyy aina runsas joukko sitä eri näkökulmasta tarkastelevaa esinettä sisältäen niin prototyyppejä, arkipäivän esineistöä kuin taideteoksiakin.
Teemat esineineen myös valottavat Iittalan tuotteiden kehityskaarta raaka-aineista suunnittelu- ja valmistusprosessien kautta osaksi ihmisten arkea.
2
