Tästä pihojen ja pientareiden puskasta pitäisi päästä eroon kesään 2022 mennessä – Moni häviää väsytystaistelun: "Pienintäkään juurenpätkää ei saisi jäädä maahan"

Tienpientareilta, puistoista ja kotipihoista tuttu kurtturuusu (Rugoga rugosa) on vieraslajien pahis, josta pääkaupunkiseudulla pyritään nyt eroon.

Kiire tulee, sillä ensi kesänä lajin tulisi olla hävitetty niin taloyhtiön tonteilta kuin kaupungin mailta.

Taloyhtiön pihan hoitamattomuus tulee kalliiksi – Opinnäytetyö: Hoitaminen voi säästää 10 000 euroa

Helsingissä torjuntaa on tehty eri menetelmillä useamman vuoden ajan.

Helsingin kaupungin projektipäällikkö Päivi Islander sanoo, että torjuntaa jatketaan talkootöinä, viheralueiden hoitotöiden yhteydessä sekä urakoitsijoilta tilattavina lisätöinä.

Helsingissä villiityneen ruusun poistotyöt kohdennetaan ennen kaikkea rantalueille, luonnonsuojelualueille ja arvokkaisiin luontokohteisiin. Helsinki aloittaa tänä vuonna myös kolmivuotisen hankkeen, jossa kurtturuusua torjutaan merenrannoilla ja saaristoissa.

– Saaristossa ja kasvillisuudeltaan arvokkailla ranta-alueilla torjuntaa tehdään alasleikkaamaalla ruusukasvustoja tai näivettämällä niitä. Tällöin toimenpide pitää toistaa usemman vuoden ajan, Islander kertoo.

Pienintäkään juurenpätkää ei saisi jäädä maahan.

Helsingissä isketään sitkeän vieraslajin kimppuun – Myös citykanit saavat vuosittain kyytiä

Hän sanoo, että takarajaan mennessä kurtturuusu ei Helsingistä katoa. Kasvustojen hävittämiseen tarvittaisiin nykyistä enemmän resursseja.

Nopeasti ja laajalle leviävä kurtturuusu kasvaa lähes joka paikassa ja valtaa alaa muulta kasvillisuudelta.

Sitkeää kasvia voi olla haastavaa poistaa kotikonstein. Tämä tietää töitä yrityksille, jotka taitavat ruusun tuhoamisen.

Seppo Sonnisen yrityksen kalenteri on yhtä ruusunpoistoa pitkälle kevääseen. Kuljetuspalvelut Team Sonninen kiertää eri puolilla Uuttamaata tuhoamassa kurtturuusua.

Usein urakan tilaa taloyhtiö, joka haluaa kurtturuususta eroon. Keväällä töitä tehdään Helsingin alueista muun muassa Vuosaaressa ja Herttoniemessä.

Viime vuonna noin 20 prosenttia asiakkaista oli omakotiasukkaita. Tyypillisesti asukas on yrittänyt ensin itse tuhota kurtturuusua, mutta hävinnyt väsytystaistelun.

Dronella voisi kuvata myrskytuhoja ja tunnistaa vieraslajeja – "Säästöpotentiaali rahassa ja ajassa olisi suuri"

Yritys on kehittänyt kurtturuusun poistamiseksi tehokkaan menetelmän. Ensin pensas kaivetaan maasta juuriaan myöten pienellä kaivurilla. Tämän jälkeen päälle asetetaan juuren kasvua estävä matto ja lopuksi laitetaan multaa päälle. Tärkeää on, että juurten kasvu näivetetään.

– Kurtturuusu on tosi nopeakasvuinen, pienintäkään juurenpätkää ei saisi jäädä maahan. Muuten lähtee kuin Anneli Kesärannasta, Team Sonnisen Pekka Noso sanailee.

Kurtturuusua torjutaan myös Espoossa ja Vantaalla. Vantaan viheraluekunnossapidosta kerrotaan, että kaupungin yleisiltä alueilta kurttulehtiruusupensaat ja juurakot poistetaan, mutta kasvualustaa ei vaihdeta.

Kurttulehtiruusu ulottaa juurensa erittäin syvälle ja kasvualusta pitäisi vaihtaa lähes metrin syvyyteen. Tämä olisi kaupungin mukaan kallista ja lisäisi riskiä kurttulehtiruusun leviämisestä kaivuumaiden mukana yhä uusille alueille.

Team Sonnisen mukaan kurtturuusun hävittämisessä onkin oltava tarkkana. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ottaa vastaan kurtturuusua sisältävää maa-ainesta ainoastaan Ämmässuolla. Siellä vieraslajin lopullisesta tuhoamisesta huolehditaan oikeaoppisesti.

Tappajaetanat valtasivat helsinkiläisen asuinalueen – apua pyytänyt asukas ällistyi kaupungin vastauksesta

Sannaliisa muutti Helsingistä Siuntion ekotaloon ja kasvattaa nyt tulppaaneja – uskoo "slow flower" -ilmiön yleistyvän myös Suomessa

"Rottaan verrattavissa oleva haittaeläin" – supikoira teki pesän helsinkiläisperheen terassin alle, paikalle kutsuttiin metsästäjä

Älä tilaa siemeniä sokkona netistä – Eksoottinen siemen voi tulla yllättävän kalliksi eikä välttämättä koskaan edes päädy multaan asti

Nyt on hyvä aika myllätä puutarhassa – ja hävittää samalla vieraat kasvilajit

Helsingissä sijaitsi saari, jonka näkötorni oli suosittu retkikohde ja jonka puuhuviloissa asuttiin – "Luontoparatiiseja joissa virkistäydyttiin"