Suomalaisten into sijoittaa etenkin rahastoihin on kasvussa, käy ilmi Finanssialan (FA) torstaina julkaisemasta raportista.
Raportin mukaan suomalaisten keskimääräinen rahoitusvarallisuus on nyt 30 600 euroa. Summassa on huomioitu kaikkien talletus- ja arvopaperikohteiden arvo.
Rahoitusvarallisuuden mediaaniarvo on puolestaan 15 000 euroa.
– Se, että keskiarvo on huomattavasti mediaania suurempi, kertoo siitä, että varallisuus on jakautunut hyvin epätasaisesti, sanoo FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Pankkitalletukset ovat yhä yleisin tapa säästää, joskin niiden keskimääräinen arvo on pudonnut edellisestä 2019 tehdystä selvityksestä.
Keskimääräinen talletussumma on nyt 18 800 euroa. Keskimääräinen rahastopotti on 20 600 euroa ja keskimääräinen osakesalkku 28 700 euroa.
Vuoteen 2019 verrattuna osakesijoitusten arvo on suurempi, sijoitusrahastojen arvo samalla tasolla, mutta talletusten arvo on pienempi.
30 prosentilla vastaajista on sijoituksia rahastoissa, ja määrä on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä. Pörssiosakkeita oli 18 prosentilla vastaajista.
Luvuissa ei ole huomioitu asuntovarallisuutta.
Selvityksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista omistaa säästöjä tai sijoituksia eri kohteissa. Osuus on noussut kuusi prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta.
Suomalaiset säästävät yleisimmin (57 prosenttia) pahan päivän varalle ja eläkeaikaan (28 prosenttia). Aiempaa useampi (24 prosenttia) säästää myös asunnon hankintaan.
Asuntosäästäjien osuus on noussut kuudella prosenttiyksiköllä kahden vuoden takaisesta.
FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan säästämisestä ja sijoittamisesta on tullut "lähes koko kansan harrastus". Esimerkiksi rahastosäästäjistä 37 prosenttia on työväestöä ja alempia toimihenkilöitä.
Kaupin mielestä tämä kertoo ihmisten huomanneen, että hyvinvointiyhteiskunnassakin on tärkeä varautua hyvän ja pahan päivän varalle.
Selvitys paljastaa myös, että säästö- ja sijoitusvarallisuutta on yleisimmin niillä, joilla on myös asuntolainaa.
Eniten lainaa on niillä, jotka ovat keskimääräistä maksukykyisimpiä ja asuvat alueella, jolla asunnon arvon jyrkän pudotuksen todennäköisyys on FA:n mukaan pieni.
Ensiasunnon ostajilla lainan osuus on selvästi pienempi kuin keväällä 2019. Lainan osuus kääntynyt laskuun myös asunnonvaihtojen yhteydessä.
Pääekonomisti Mattila sanoo, että asuntolainaehtoihin kiristyksiä valmistelevan hallituksen on syytä ottaa selvityksen tulokset huomioon.
– Hallituksen on syytä ottaa huomioon, että niillä, joilla on asuntovelkaa, on yhä useammin myös muuta varallisuutta ja kykyä maksaa velkansa takaisin, Mattila toteaa tiedotteessa.