Nuorison jengiytyminen ja katujengien mahdolliset yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen huolettavat sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.).
– Totta kai kyse on vakavasta ilmiöstä ja hyvä, että sitä tuodaan esiin. Uusi viesti tämä ei kuitenkaan ole, sanoo Ohisalo Helsingin Uutisille.
KRP:n ylikomisario Christer Ahlgren kertoi aiemmin (HU 18.–19.9.), että Helsingissä ja lähialueilla on useita huolta aiheuttavia katujengejä. Vaarana KRP:n mukaan on, että kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää jenginuoria muun muassa huumeiden levityksessä.
Ohisalo muistuttaa, että suurin osa nuorista voi todella hyvin.
– Sitten on entistä keskittyneempi joukko pahoinvoivia nuoria, joiden rikollisuus linkittyy usein huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen.
Ohisalon mukaan näillä nuorilla ei välttämättä ole yhtään luotettavaa aikuista elämässään. Nuorta tukeva sosiaalinen verkosto voi puuttua täysin.
Syy, miksi jengeissä on erityisesti maahanmuuttajataustaisia nuoria, on Ohisalon mukaan niin ikään huono-osaisuuden kasautuminen ja eriarvoisuus.
– Jos ei ole mitään tulevaisuusnäkymää esimerkiksi koulutukseen tai työelämään pääsystä, lupaus nopeasta maineesta ja mammonasta voi houkuttaa. Se voi olla yksi syy lähteä jengeihin. Myös julkisuudessa toisinaan nostetaan esiin rikollisia toimijoita, joista joku voi ajatella, että tuossa on minullekin nopea väylä rikastua.
Ministeri tarkentaa, että hänen mielestään "kokemusasiantuntijoita" on hyvä ollakin esillä, jotka kertovat esimerkiksi miten ovat päässeet eroon huumekierteestään. Mutta jos rikollista elämää glorifioidaan, voi nuori poimia tarinasta samaistumisen kohteita.
– Taustalla on usein toivotonta näköalattomuutta. Tärkeää on nimenomaan eriarvoisuuden ja rasismin vähentäminen, sekä vahvempi kotoutumistyö, Ohisalo arvioi.
KRP:n Ahlgrenin mukaan Suomi on Ruotsin ja Tanskan tiellä.
Sanonnalla viitataan usein siihen, että jengit hallitsevat jopa kokonaisia asuinalueita, ammuskelut ovat yleisiä, ja viranomaiset eivät mene näille alueille kuin vahvasti varusteltuina. Ahlgrenin mukaan on vain "ajan kysymys", milloin kansainväliset katujengit rantautuvat Suomeen tai Suomen jengejä johdetaan ulkomailta.
– Viitteitä siitä ja riski on olemassa, mutta en näe että olemme "siellä", kuten ei Ahlgrenkaan tainnut sanoa, toteaa Ohisalo naapurimaiden tilanteesta.
– Yleensäkään emme ole irrallisia muun Euroopan ja maailman kehityskuluista. Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus ja radikaalit toimijat, kuten islamilaiset ääriliikkeet tai äärioikeisto hyödyntävät taitavasti verkkoa ja esimerkiksi pelialustoja jäsenten rekrytointiin, Ohisalo jatkaa.
Kysymykseen siitä, mitä jengiytymiselle pitäisi tehdä, Ohisalo sanoo, että toimien pitää painottua ennaltaehkäisyyn ja jo hyvin varhain. Vaikuttaa voidaan muun muassa sekoittavalla asuntopolitiikalla ja sosiaali- ja terveyspalveluilla.
Konkreettisia tuloksia nuorten oireilun ennaltaehkäisyyn on saatu esimerkiksi Ankkuritoiminnalla, jossa poliisi tekee yhteistyötä sosiaalitoimen, terveystoimen, nuorisotoimen ja myös oppilaitosten kanssa. Malli on jo käytössä Helsingin lisäksi monessa kunnassa ja sitä halutaan laajentaa ympäri Suomen.
Ohisalo mainitsee myös Turvallinen Helsinki -yhteistyöverkoston, jonka tavoitteena on muun muassa vähentää alueiden eriytymistä ja jengien muodostumista. Myös tätä yhteistoimintamallia kannattaa levittää muualle.
Ylikomisario Ahlgren sanoi Helsingin Uutisten haastattelussa, että joidenkin nuorten kohdalla pehmeiden keinojen käyttö on jo myöhäistä. Silloin viranomaisilla olisi oltava kyky saattaa heidät rikosvastuuseen teoistaan ja katkaista rikoskierre pysyvästi.
Ohisalo kertoo, ettei hänelle ole kantautunut turvallisuusviranomaisilta viestiä, että nykylakien mahdollistamat keinot eivät riittäisi. Hän sanoo kuuntelevansa kuitenkin herkällä korvalla mahdollisia muutostarpeita.
– Työkalut on, kysymys on enemmän siitä, riittävätkö ennaltaehkäisevät toimet, kuten esimerkiksi nuorten mielenterveyspalvelut siihen, että ongelmat eivät läiky yli rikollisuutena, Ohisalo linjaa ja muistuttaa, että korona on lisännyt monien nuorten ahdistusta ja pahoinvointia.
Ennaltaehkäisy on myös eduskunnassa esitellyn sisäisen turvallisuuden selonteon painopisteitä.
– Siitä oppositio on sanonut, että tämä on tällaista ideologista höttöä, mutta ei se ole. Se säästää euroja ja ihmishenkiä ja on tehokasta.
Poliisin resursseista Ohisalo sanoo, että maanantaina esitellyssä talousarvioesityksessä on korkeampi poliisibudjetti kuin koskaan.
– Silti se ei ole täysin riittävä ja olen esittänyt korotuksia määrärahoihin.
Ongelma on Ohisalon mukaan se, että poliisiin on kertynyt niin sanottua korjausvelkaa: kiinteistöjä pitäisi korjata, ajoneuvoja ja varusteita uusia.
– Siitä tulee se kustannuspaine, että voiko kentällä olla yhtä paljon porukkaa kuin ennen.
Poliisihallitus ilmaisi heti maanantaina tyytymättömyytensä budjettiin. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi tiedotteessa, että poliisissa käynnistetään yt-neuvottelut.
– Ensi vuonna poliiseja jäänee työttömäksi, Kolehmainen arvioi vaikutuksia.
Poliisille on myönnetty 807,9 miljoonaa euroa. Tänä vuonna käyttö on ollut arviolta 838 miljoonaa.
Ohisalo muistuttaa, että poliisin budjettirahoitus ei ollut tänä vuonna korkeampi, vaan 838 miljoonaa euroa syntyy siitä, että poliisi on saanut lisää rahaa vuoden aikana muun muassa lisätalousarvioilla sekä koronatoimien korvaamiseksi.
Päätoimittaja Kannala: Poliisille on turvattava riittävä rahoitus ja resurssit
Päätoimittaja Kannala: Lisää resursseja poliisille ja ennaltaehkäisyyn Ruotsin tien torppaamiseksi
Päätoimittaja Kannala: Niko Ranta-ahon ympärillä oleva sädekehä on vaarallista glooriaa
Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät Helsingissä 31 % – nämä syyt selittävän karun tilaston