Miksi neljän tutkinnon Marja, 54, ei työllisty? HU pyysi rekrypäällikköä katsomaan cv:n – "Ehkä vähän huonoa onneakin matkassa"

Työ: Rekrytointi- ja valmennuspalveluita tarjoavan Baronan rekrytointipäällikkö arvioi Helsingin Uutisten pyynnöstä, miksi Marja, 54, ei lähes 200 työhakemuksen jälkeen ole saanut töitä.

HU kertoi tällä viikolla pitkään töitä hakeneista helsinkiläisestä Zoranista ja Marjasta. Petri Niskanen

Sanna Jompero-Lahokoski

Suomessa puhutaan työntekijäpulasta. Mutta miksi jatkuvasti töitä hakeva ei kuitenkaan työllisty?

Helsingin Uutiset (HU 6.10.) kertoi tällä viikolla neljä tutkintoa suorittaneesta Marjasta (nimi muutettu), 54, joka on lähettänyt lähes 200 työpaikkahakemusta saamatta töitä.

Pyysimme rekrytointi- ja valmennuspalveluita tarjoavan Baronan rekrytointipäällikköä Kristiina Vormalaa arvioimaan Marjan, 54, cv:n. Liike-elämässä pääasiassa johto- ja digikehitystehtävissä työskennellyt Marja antoi luvan cv:nsä arvioimiseen.

– Sanotaan alkuun, että cv on aivan erinomainen. Perusasiat selviävät siitä hyvin. Henkilö on ehkä saanut vähän sparraustakin asiaan. Luulen niin.

Lähes neljä sivua pitkässä työhakemuksessa on tarkasti määritelty osaaminen, työkokemus, koulutus ja muut haettavan työn kannalta merkittävä taidot. Cv on selkeä ja visuaalinen.

– Henkilöllä on paljon osaamista. Hän on muokannut cv:tä ja nostanut haun kannalta olennaisia asioita ja häivyttänyt muita. Siitä näkee, että henkilö on kouluttautunut ja hakenut lisäosaamista. Tämä ei ole aivan tyypillinen, Vormala sanoo.

Ehkä vähän huonoa onneakin matkassa.

Aina lisäkoulutusta ei ole, vaikka työttömyysjakso olisi ollut pitkä. Marja jäi pitkäaikaisesta työstään työttömäksi yt-neuvotteluiden seurauksena vuonna 2016.

Työnhakijan saattaa työhakemuksessa joskus olla vaikeaa hahmottaa, missä on hyvä. Arkistokuva. Kuvan henkilö ei liity tapaukseen. Sami Kuusivirta

Mutta miksi Marja ei työllisty?

– Siihen voi olla monia tekijöitä. Ehkä tässä on ollut vähän huonoa onneakin matkassa. Työnsaanti on aina match. Haettavaan tehtävään täytyy sopia. Tämä on aika tavallinen haaste.

Vormala sanoo, että työnhakijan on välillä hankala tunnistaa muita työmahdollisuuksia kuin mitä aikaisemmin on tehnyt.

– Monen on vaikeaa hahmottaa, missä on hyvä. Näköala saattaa olla aika kapea. Myös työelämän muu seuraaminen on saattanut jäädä vähän sivuun.

Moni työnhakija saattaa tarvita työnhakuunsa sparraamista. Olennaista on, että hakee oikeanlaista paikkaa.

Moni työnhakija saattaa tarvita työnhakuunsa sparraamista. Olennaista on, että hakee oikeanlaista paikkaa.

– Monesti työnhaussa on samantapaisia hakijoita. Se mikä yritystä kiinnostaa, on se, kuka on motivoitunein, Vormala sanoo ja antaa vinkin työhakemukseen.

– Yleisin periaate haastatteluissa on, että mennyt ennustaa tulevaisuutta. Mitkä seikat ovat työnhakijaa aikaisemmin motivoineet, ne tulevat motivoimaan tulevaisuudessakin. Tuo hakemuksessa esille saavutuksiasi, ne ovat käytännössä niitä onnistumisia.

Hyvä cv auttaa rekrytoijaa ymmärtämään hakijan soveltuvuuden työhön.

Marja hankki lisäkoulutusta ja oli pettynyt, kun työpaikkaa ei uudesta osaamisestakaan huolimatta löytynyt. Minkälaisesta lisäkoulutuksesta on hyötyä?

– Kaikki koulutus ja opinnot ovat hyödyllisiä, mutta se ei ole itseisarvo. Se mikä itseä kiinnostaa, on hyödyllistä.

Entä onko vuosien työttömyys hakijalle aina huono asia?

– Ei itsessään. Elämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Nykyään tiedostetaan, että taloussuhdanteetkin vaikuttavat. Olennaista on, että miten ajan hyödyntää ja miten se vaikuttaa hakijaan.

Mikäli työttömyys on jatkunut pitkään, rekrytoijat kysyvät siihen aina syytä.

– Selitykset ovat erilaisia. On talonrakentamista, vapaaehtoistyötä ja perheenperustamista. Kaikki ovat ok, kunhan osaa selittää ja sanottaa oma osaaminen ja motivaatio, Vormala toteaa.

Marja epäili, että yksi ongelma työnhaussa on ikä. Onko ikärasismia?

– Tätä myös itse kuulen haastatteluissa usein. Ihmisillä on tällainen tunne. Oma kokemus on, että sitä ei ole. Kun on kokemusta, on myös pääomaa.

Yli 5-kymppinen on Vormalan mukaan usein osaamisensa huipulla.

– Se ei ole ikä, vaan enemmän soveltuvuuskysymys. Itse rekrytoin erään 57-vuotiaan insinöörin, joka rauhoittaa hyvin nuorta tiimiä, Vormala pohtii.

Koronan jälkeen työmarkkinat ovat jälleen alkaneet vetää. Työvoiman tarvetta on erityisesti muun muassa palvelualoilla.

Helsingissä 15 256 yli 50-vuotiasta työnhakijaa

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työllisyyskatsauksen (elokuu 2021) mukaan työttömiä työnhakijoita oli Helsingissä 45 115. Näistä yli 50-vuotiaita oli 15 256.

Naisten osuus kaikista työnhakijoista oli 20 560 ja miesten 24 555. Avoimien työpaikkojen määrä oli yhteensä 10 733.

Koko maassa kaikkien alle 60-vuotiaiden työttömyys laski. Yli 50-vuotiaita oli työttömänä 105 200 eli 10 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys laski eniten alle 30-vuotiailla (-20 %) sekä 50–54 -vuotiailla (-19 %). Työttömyys nousi vain yli 59-vuotiaiden ikäryhmissä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut