Suomessa niin sanotut katastrofaaliset terveysmenot ovat yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa tai Länsi-Euroopassa. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa terveysmenot ovat hyvin korkeat suhteessa kotitalouden maksukykyyn.
Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Turun yliopiston tutkijoiden kirjoittamasta Maailman terveysjärjestön WHO:n maaraportista.
Hyvin korkeat menot suhteessa maksukykyyn vuonna 2016 oli noin 102 000 kotitaloudella (3,8 prosenttia). Katastrofaalisiksi terveysmenot koituivat erityisesti ikääntyneille, pitkäaikaistyöttömille ja työkyvyttömyyseläkeläisille.
WHO:n käyttämien mittarien perusteella noin 89 000 suomalaista kotitaloutta (3,3 prosenttia) köyhtyi tai oli köyhyysriskissä terveysmenojen takia tuona samana vuonna.
Tutkimuksessa olevan ajanjakson, vuodet 2006–2016, aikana katastrofaalisten menojen yleisyys laski hieman ja köyhdyttävät terveysmenot pysyivät melko samalla tasolla. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa terveydenhuollon asiakasmaksuja ja omavastuita on korotettu 2010-luvulla useaan otteeseen, erityisesti vuonna 2016.
– Ajanjaksolla köyhimpien kotitalouksien maksukyky on parantunut, mutta toisaalta itse maksetut terveyskulut ovat myös harvinaistuneet köyhien keskuudessa. Tämä saattaa johtua siitä, että terveyskuluja korvattiin yhä enemmän toimeentulotuesta tai siitä, että joidenkin palvelujen, kuten suun terveydenhuollon, käyttö väheni maksukorotusten vuoksi, sanoo tiedotteessa THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.
Kansainvälisen kyselyn perusteella Suomessa on verrattain yleistä, että ihmiset eivät saa terveydenhuollon palveluita siinä määrin kuin kokevat niitä tarvitsevansa.
Yleisimpiä tyydyttymättömät palvelutarpeet ovat pienituloisilla kotitalouksilla.
– Maksut ovat yksi potentiaalinen este palveluiden ja lääkkeiden saatavuudelle. Palvelujen saatavuudelle ensisijainen este näyttäisi kuitenkin olevan pitkät odotusajat, toteaa Turun yliopiston erikoistutkija Katri Aaltonen.
Kotitaloudet maksavat meillä itse suuremman osan terveydenhuollon menoista kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa korostuvat asiakasmaksuina ja omavastuina erityisesti kotihoidon ja palveluasumisen maksut sekä reseptilääkkeiden kulut.
Suomessa terveysmenot olivat keskimäärin noin neljä prosenttia kotitalouksien kokonaiskulutuksesta vuonna 2016. Se vastaa 623 euroa vuodessa henkeä kohden.
Pienituloisilla terveysmenot haukkasivat suuremman osan kokonaiskulutuksesta kuin suurempituloisilla. Suurempituloiset kotitaloudet käyttivät kuitenkin enemmän rahaa terveysmenoihin kuin pienituloiset.
Eniten kotitaloudet käyttivät rahaa lääkkeisiin, avohoidon palveluihin ja suun terveydenhuoltoon.
Maaraportin terveysmenoissa olivat mukana muun muassa vitamiinivalmisteiden ja silmälasien ostot.
Siinä tarkasteltiin kotitalouksien terveysmenoja vuosien 2006, 2012 ja 2016 kulutustutkimusaineistojen ja kansainvälisten tilastojen avulla.