Helsingistä muutettiin koronavuonna innokkaasti naapurikaupunkeihin ja muualle Uudellemaalle – "Syyt ovat arvausten varassa ainakin toistaiseksi"

Helsingin väkiluku oli viime vuodenvaihteessa lähes 657 000. Alppipuistosta nautittiin viime kesänä musiikkiesityksistä koronasta huolimatta. Aapo Siippainen
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Helsingin väestönkasvu oli vuonna 2020 selvästi pienempää kuin aiempina vuosina 2010-luvulla, jolloin väestö kasvoi keskimäärin 6 800 henkeä vuodessa. Viime vuonna asukasluku kasvoi 3 085:llä ja oli vuoden vaihteessa liki 657 000 henkeä.

Helsingin saama muuttovoitto pieneni selvästi edellisvuosista.

Muuttovoitto perustui ulkomaan muuttoliikkeeseen, sillä kotimaan osalta Helsingistä muutettiin enemmän muualle kuin toisin päin. Kotimaan sisällä Helsinki menetti asukkaitaan naapurikuntiin, kehysalueelle ja muulle Uudellemaalle.

Lisäksi verrattuna edellisiin vuosiin Helsingin saama muuttovoitto Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta pienentyi huomattavasti tulomuuttajien määrän vähenemisen ja lähtömuuttajien määrän kasvun seurauksena.

Erikoistutkija Harri Sinkko Helsingin kaupunkitietoyksiköstä kertoo, että toistaiseksi ei ole tutkittua tietoa vuoden 2020 aiempaa innokkaamman lähtömuuton syistä.

– Syyt ovat arvauksien varassa ainakin toistaiseksi. Muuttojen syitä saattoivat olla esimerkiksi etätyömahdollisuudet ja/tai suositukset, opiskelupaikkojen lähiopetuksen sulku ja majoitus- sekä ravintola-alan sulku, eli työvoiman muuttaminen muualle, Sinkko kertoo.

Hän jatkaa, että Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella tämän vuoden puolella kotimaan muuttoliike oli edelleen Helsingin kannalta tappiollista heinäkuuhun saakka.

– Elo- ja syyskuussa Helsinki sai muuttovoittoa muusta Suomesta. Ulkomaan muuttoliikkeestä Helsinki näyttää saavan edellisten vuosien tahtiin muuttovoittoa.

Vieraskielistä väestöä oli Helsingissä vuoden 2020 lopulla 109 254 henkeä ja ryhmän osuus väestöstä 16,6 prosenttia.

Vieraskielisten asukkaiden määrän kasvu, 3 195 henkeä, ylitti koko kaupungin kasvun, sillä suomenkielisten asukkaiden määrä väheni.

Merkittävää tilastoissa on myös se, että syntyvyys Helsingissä kääntyi 10 vuoden laskun jälkeen kasvuun.

Viime vuonna Helsinkiin syntyi 6 650 lasta, mikä oli 318 lasta enemmän kuin edellisvuotena. Kasvusta huolimatta hedelmällisyys on Helsingissä huomattavasti koko maan tasoa pienempää, lähes viidenneksen alemmalla tasolla, naiset saavat Helsingissä keskimäärin 1,15 lasta.

Vuonna 2020 Helsingissä kuoli 5 357 henkeä. Helsinkiläisten miesten kuolleisuus ikäryhmässä 75–84 vuotta suureni hieman. Taustalla saattaa olla kuolleisuuden tason vuosittainen vaihtelu.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut