2
Rivi- ja omakotitalojen Paloheinään suunnitellaan alueen ensimmäisiä kerrostaloja. Torpparinmäen rajan tuntumaan osoitteeseen Kuusimiehentie 2, kaavaillaan 4- ja 3-kerroksisia taloja.
Korkeampi talo sijoitettaisiin Kuusimiehentien varteen, matalampi tontin eteläreunaan. Taloihin tulevien asuntojen lukumäärä ei ole vielä tiedossa.
Kerrostaloja suunnitellaan tontille, jolla on tällä hetkellä kaksi neljän asunnon rivitaloa. Vuonna 1975 valmistuneet rivitalot on tarkoitus purkaa.
Kaavamuutosta on hakenut tontin ja rivitalot omistava Asunto-osakeyhtiö Kuusimiehentie 2.
Se, että rivitaloyhtiö hakee kaavamuutoksen kautta mahdollisuutta rakentaa kerrostalo rivitalon tilalle on harvinaista, mutta ei tavatonta.
– Vastaavanlainen kaavamuutos on hyväksytty Pakilantie 76:ssa, kertoo arkkitehti Ann Charlotte Roberts kaupungin asemakaavoituksesta
Kaupunki on valmis myymään asunto-osakeyhtiölle noin 460 neliömetrin alueen tontin itäpuolelta. Kaupungin omistuksessa oleva alue on merkitty kaavassa lähivirkistysalueeksi.
Roberts kertoo, että kyseessä on yksityinen hanke ja maa-alueen on tarkoitus vaihtaa omistajaa rahaa vasten. Kaupungin asuntoja kerrostaloon ei ole tulossa. Tontin itäpuolella kulkeva virkistysreitti säilyisi nykyisellään maakaupasta huolimatta.
Asemakaavan muutostyöhön on lähdetty, koska yleiskaavan linjauksen mukaisesti Torpparinmäen lähikeskustan aluetta on tarkoitus kehittää ja mahdollistaa sinne tehokkaampaa asuinrakentamista. Lähikeskukseksi määritelty alue kattaa Pirilän Kukkatalon, S-Marketin, K-Supermarketin lähialueet ja ulottuu Tuusulantien toiselle puolelle, Itä-Pakilaan.
Asemakaavamuutoksen kohteena oleva tontti on niukasti yleiskaavan lähikeskusta-alueen ulkopuolella, mutta Roberts arvioi alueen kuuluvan leimallisesti osaksi lähikeskustaa.
Yleiskaavassa kaavamuutosalue on merkitty A3-alueeksi, jossa korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4–1,2.
– Käytännössä 0,4-tonttitehokkuus tarkoittaa pientalorakennetta ja 1,2-tonttitehokkuus on kerrostalorakennetta, jossa puhutaan pääosin 5-kerroksisista taloista Roberts selventää.
Hän korostaa että, yleiskaavan tarkoitus on määritellä suuria linjoja, joita asemakaavan muutoksissa tulkitaan.
Voidaanko muissakin Kuusimiehentien varren peruskorjausikään tulevissa taloyhtiöissä lähteä hakemaan tällaista kaavamuutosta?
– Aina kannattaa olla kaavoitukseen yhteydessä, Roberts toteaa.
Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa purkavan uusrakentamisen, kun neljä viidesosaa yhtiökokouksessa läsnäolevista osakkaista kannattaa hanketta.
– Kyseessä on vaativa prosessi. Taloyhtiöllä pitää olla kattavat selvitykset purettavan rakennuksen kunnosta ja siitä, mitä suunnitellaan tilalle, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama.
Osakkailla on mahdollisuus vaatia omien osakkeidensa lunastamista käyvästä arvosta, jos yhtiössä päätetään purkavasta uusrakentamisesta.
Roberts kertoo, ettei kaupungilla ole tällä hetkellä käynnissä omia suunnitelmia rakentamisen tehostamiseksi kaupungin omistamalla maalla Torpparinmäen alueella. Käynnistynyt asemakaavanmuutos on avaus alueen kehittämisessä.
Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen alueen tontit ovat pääasiassa yksityisomistuksessa.
– Ei kerrostaloja joka rakoon, parahtaa Kuusimiehentietä kulkenut nuori nainen suunnitelmasta.
Hän kertoo muuttaneensa Torpparinmäkeen kaksi viikkoa sitten. Edellinen koti oli kerrostalossa Itä-Helsingissä, kerrostalojen keskellä.
Uudella asuinalueellaan hän arvostaa juuri luonnon läheisyyttä. Kerrostaloja hän ei kaipaa edes nykyisten rakennusten tilalle.
Kuusimiehentie 2 tontin asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä. Kommentteja pyydetään 20. joulukuuta mennessä.
Kaupunki järjestää verkkoasukastilaisuuden hankkeesta 13. joulukuuta klo 17.
Kun mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu, laaditaan kaavaehdotus.
Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä on mahdollista jättää muistutuksia.
Tavoite on, että asemakaavamuutosehdotus olisi kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä ensi syksynä.
Jos lautakunta puoltaa kaavamuutosta, etenee se kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon, joka lopulta päättää asemakaavamuutoksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Lue vielä: