Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kaksi helsinkiläispuistoa tutkittiin ja liki jokaiselta neliömetriltä löytyi roska – "Yksi iso riesa", sanoo tutkija yleisimmästä roskatyypistä

Roskat: Kaksi helsinkiläispuistoa tutkittiin. Niiden roskista noin 90 prosenttia oli muovia.

Muovinen kertakäyttöroska on yksi pahimmista riesoista Helsingin puistoissa. Suomen ympäristökeskus Syke tutki viime kesäkuussa kaksi helsinkiläispuistoa ja teki havainnon.

– Muoviroskat ovat yksi iso riesa ja ehdottomasti erityisesti viime kesänä, sanoo tutkija Julia Talvitie.

Roskaamista erityisesti viime kesänä selittänee puistojen lisääntynyt käyttö korona-aikana.

– Yhdeksi syyksi on sanottu, että roskikset olivat täynnä, mutta eihän sen pitäisi olla mikään syy. Kertakäyttökulttuuri näkyi puistoissa ilman muuta. Siivoaminen aiheuttaa kuluja niin kaupungille kuin veronmaksajille, Talvitie jatkaa.

Mukana tutkimuksessa olivat Pornaistenniemen puisto Vanhankaupunginkoskella ja Tilkanniityn puisto Pikku Huopalahdessa.

Puistot valikoituivat mukaan siitä syystä, koska ne ovat lähellä vesistöjä ja niissä on muista kaupunkipuistoista poikkeavaa toimintaa. Vanhankaupunginkoskella on virkistyskalastusta ja ruokarekkoja.

Pikku Huopalahdessa on tori sekä satama. Roskilla on suora yhteys vesistöihin.

– Roskien päätyminen vesistöihin on erityinen ongelma. Niiden puhdistaminen vesistöistä on hankalaa ja kallista. Tästä syystä se on myös erityisen haitallista, Talvitie sanoo.

Roskaantumista selvitettiin roskien kappalemäärän ja painon mukaan. Näin laajaa tutkimusta kaupunkiroskien määrästä, tyypistä, alkuperästä ja kulkeutumisreiteistä ei Suomessa ole aikaisemmin tehty.

Pornaistenniemen puistosta tutkittiin 2 850 neliön ja Tilkanniityn puistosta 3 400 neliön suuruiset alat.

Molemmista puistoista tutkittiin kaikki maan pinnalta löytyvät, läpimitaltaan yli 2,5 senttimetrin kokoiset roskat.

Roskat kerättiin talteen ja kuljetettiin muovisäkeissä Suomen ympäristökeskuksen merentutkimuslaboratorioon.

Muoviroskista yleisimpiä olivat styroksi ja tupakantumpit. Styroksia oli 32 prosenttia kaikista roskista ja tupakantumppeja 18 prosenttia. Syroksi oli enimmäkseen pieninä paloina, joka vaikeutti lähteen jäljittämistä. Ne voivat olla peräisin ruokapakkauksista, rakentamisesta, tai esimerkiksi kalastuksesta.

Muita eniten löydettyjä roskia olivat muun muassa huumeneulat, pakkausmuovi, korkit, kannet, pillit, tikut ja elintarvikekääreet. Myös metallia, paperi ja pahvia löytyi.

Puistojen alueelta kerättiin 4 886 roskaa eli 0,8 roskaa neliömetriä kohden. Molemmissa puistoissa noin 90 prosenttia roskista oli muovia. Roskien yhteenlaskettu paino oli kymmenen kiloa.

Tutkimus tehtiin viime kesänä, jotta koronan vaikutuksia puistojen roskaantumiseen saatiin raportoitua ennen kertakäyttömuoviroskien rajoittamiseen liittyvän direktiivin voimaantuloa heinäkuussa.

– Direktiivi pyrkii rajoittamaan tiettyjen muovituotteiden tuloa Suomeen. Tutkimus voidaan tehdä esimerkiksi ensi kesänä uudelleen ja katsoa, onko sillä ollut vaikutusta muoviroskien määrään ympäristössä, Talvitie toteaa.

Päätöksiä tutkimuksen uusimisesta ei ole vielä tehty.