Virolaisten määrä väheni Helsingissä roimasti –  tämä on yksi syy

Helsingissä asuvien virolaisten määrä on vähentynyt viime vuosina roimasti. Viron kansalaisia asui vuonna 2016 Helsingissä vielä liki 13 000, nyt määrä on pienentynyt miltei parillatuhannella.

Syyt virolaisten määrän vähenemiseen löytyvät muun muassa paluumuutosta.

– Se on varmasti yksi tärkeimmistä tekijöistä. Viro on selvinnyt takavuosien talouskriisistä Suomea nopeammin ja se on kannustanut virolaisia paluumuuttoon. Muutto Suomeen ei ole taloudellisesti yhtä houkuttelevaa kuin ennen, kertoo Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen.

Lassilassa asuvan Olli ja Helin Vesalan suomalais-virolainen perhe on myös miettinyt muuttoa Suomenlahden eteläpuolelle.

– Varsinkin muutama vuosi sitten pohdimme, että voisimme muuttaa Viroon takaisin, mutta juuri nyt se ei ole ajankohtainen. Näin korona-aikana me molemmat varmaankin pystyisimme tekemään töitä Suomessa, mutta etänä Virosta käsin, kertoo Olli Vesala.

Perhe on kuitenkin toistaiseksi pysytellyt Helsingissä. Paikallaan heitä pitävät työpaikat ja perhearki kahden lapsen kanssa.

Helin, 36, ja Olli, 38, tapasivat vuonna 2004 Tarton yliopistossa, jossa molemmat opiskelivat viestintää.

Suomeen he muuttivat yhdessä jatko-opintoihin 2007 ja Helsingissä he ovat asuneet reilun vuosikymmenen verran. Perhe on kaksikielinen – kaikki osaavat sujuvasti viroa ja suomea.

Helsingissä asuvilla virolaisilla on eloisa yhteisö, jonka piirissä riittää tekemistä.

– Varsinkin kulttuuritoimintaa meillä on runsaasti, Helin Vesala kertoo.

– Lasten synnyttyä oma kiinnostukseni lähteä mukaan vironkieliseen toimintaan on lisääntynyt.

– Esimerkiksi virolaisnaisten kuoro ja Helsingin virolainen akateeminen klubi ovat olleet mukavia.

Perheen lapset ovat pienestä pitäen kasvaneet kiinni kaksikulttuuriseen arkeen.

– Molemmille lapsille luetaan kirjoja sekä viroksi että suomeksi. Vironkielistä mediaa seuraamme lähinnä verkon kautta, kertoo Olli Vesala.

Tallinnan kallein asunto myytiin viime vuonna yli miljoonan euron hintaan

Virolaisia kauppoja on perheen lähellä parikin ja sieltä Vesalat hankkivat esimerkiksi smetanaa, kakkuja, maksapasteijaa ja muita virolaisherkkuja.

Vaikka sukukansoilla on paljon yhteistä, maiden välinen toimintakulttuuri on hyvinkin erilainen.

– Suomi on monessa asiassa Viroa byrokraattisempi. Ei täällä suotta puhuta sääntö-Suomesta, Helin Vesala naurahtaa.

– Myös huumorintaju on hieman erilainen ja meillä virolaisilla on esimerkiksi omat keskinäiset vitsimme. Vanhoista elokuvista heitellään mielellään kaskuja.

Suomessa asuessaan Helin Vesala ei ole kohdannut ennakkoluuloja, mutta on kuullut muiden virolaisten niitä kohdanneen.

Helin on itse ylpeä kotimaastaan ja puhuu siitä aina mielellään.

– Olen työpaikallani naureskellut, että minä olen tällainen kiintiömamu, joita pitää kaikkialla olla, Helin Vesala myhäilee.

Uusi ruokakauppa myy Viron herkkuja Länsi-Helsingissä – tämä suosikki yhdistää venäläistä ja virolaista asiakasta

Yksi Helsingin virolaisten tietolähteistä on Ilmalassa toimiva radio Finest FM.

Finest on Suomen ainoa vironkielinen radiokanava, joka aloitti toimintansa syksyllä 2013.

Vironkielisten keskuudessa kanavalla on vankka seuraajakunta.

– Kuuntelijoita meillä on viikoittain noin 70 000. Radion kuuntelijoista oli suunnitteilla tarkempikin tutkimus, mutta koronaepidemia on estänyt sen, kertoo Finestin päätoimittaja Enari Maiste, 32.

Kanavalla käydään läpi Suomen ja Viron uutisia sekä lähetetään 1980- ja 1990-lukujen virolaisia musiikkihittejä.

Myös kanavalla kuultavat mainokset ovat vironkielisiä. Mainostajat ovat suomalaisia, suomenvirolaisia ja virolaisia yrityksiä.

Finest kuuluu Helsingissä taajuudella 98,5 MHz.

Viron matkailussa on nyt ostajan markkinat – Näin halvalla et ole aikaisemmin päässyt Tallinnaan

Juttua muokattu 18.1. klo 11.53. Muutettu otsikkoa vastaamaan paremmin jutun sisältöä. Oikaisu kello 14.45: Jutussa aiemmin kerrottu tieto Viron ostovoimasta oli väärä. Viro lähestyy Suomen ostovoimaa, mutta ei ole vielä lähelläkään sitä.