Toimialajohtaja: Espoon koulujen vakavat kiusaamistapaukset olivat viime vuoden keväältä, tilanne jo "rauhallisempi"

Onko Espoon kouluissa on entistä rauhattomampaa? Näin kertoivat äskettäin kaksi espoolaisisää Länsiväylän haastattelussa, jonka myös Helsingin Uutiset julkaisi.

Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho myöntää, että viime kevät oli kouluissa tavallista rauhattomampi.

– Meillä oli muutama poikkeuksellinen tapaus. Lapset käyttivät ihan väkivaltaa. Onneksi syyslukukausi meni jo rauhallisemmin, hän sanoo.

"Lystin maksava keskiluokka rupeaa kyseenalaistamaan, onko homma enää hallussa" – Kaksi isää sai tarpeekseen espoolaiskoulujen levottomuudesta ja väkivallasta

Rinta-aho viittaa kouluterveyskyselyyn, jonka tulokset julkaistiin joulukuussa. Lapset arvioivat työrauhan parantuneen.

Rinta-aho arvioi, että rauhattomuutta selittää osaksi koronaepidemia, joka on koskettanut lapsia monin tavoin.

– Korona on jättänyt lapsiin pitkiä jälkiä. Lasten sosiaaliset taidot ovat heikentyneet, kun harrastukset ovat olleet suljettuna eikä koteihinkaan ole uskallettu kutsua kavereita. Pääkaupunkiseudun pitkät koulusulut näkyvät myös yläkoululaisten käytöksessä. Onneksi tunnelin päässä näkyy nyt valoa.

Isien mukaan Espoon kouluissa esiintyy myös suoranaista väkivaltaa.

Rinta-aho kertoo, että kaikki kouluissa tapahtuvat väkivaltatilanteet raportoidaan. Viime keväänä joukossa oli poikkeuksellisia tilanteita.

– Silloin oli pahoinpitelyjä, jotka kuvattiin ja laitettiin jopa someen. Mikä typerintä, väkivaltaan suhtauduttiin eräänlaisena viihteenä, Rinta-aho kertoo.

– Meillä on kaikenlaiseen väkivaltaan nollatoleranssi. Poliisin kanssa on puhuttu, että jengiytyminen on ongelma. Lapsella on tarve kuulua johonkin, ja sen takia jokainen koulu pyrkii tarjoamaan lapsille sopivaa harrastusta.

Vakavissa tapauksissa Espoon kaupunki on hyödyntänyt Aseman lapset ry:n asiantuntijoita, jotka sovittelevat konflikteja työkseen.

Lapsen järjestelmällinen koulukiusaaminen turhautti helsinkiläisisän, jonka mukaan koulu ei ole tehnyt tarpeeksi – rehtori: "Periaate on, että syyllisiä ei lähdetä hakemaan, vaan sovittelua"

Isien mukaan häiriköt ovat tavallisesti maahanmuuttajia.

– En allekirjoita, että kaikki häiriköt olisivat maahanmuuttajia. Kyllä kantasuomalaisetkin osaavat häiritä opetusta, Rinta-aho toteaa.

Espoon kaupungilla on selvitetty levottomuuden syitä. Yhdeksi syyksi on tunnistettu puutteellinen opetuskielen hallinta.

– Jos opetuskielen hallinta on niin huono, että ei kykene seuraamaan opetusta, on riski, että nuoren ihmisen energia kohdistuu muualle.

"Kaverisuhteet ovat voineet siirtyä peleihin" – asiantuntija neuvoo puhumaan lasten kanssa pelaamisesta muutenkin kuin käskemällä sulkea laitteet

Valtakunnallisena ongelmana on se, että jos maahanmuuttajaperhe laittaa lapsen varhaiskasvatukseen, perhe menettää kotihoidon tuen, Rinta-aho mainitsee.

 – Se ei varmaan ole ollut tarkoitus, mutta järjestelmä on sellainen, että se estää lapsen oppimista ja kielitaitojen puutteita joudutaan korjailemaan läpi perusopetuksen. Sosiaaliset tulonsiirrot ja oppiminen pitäisi erottaa toisistaan ja rakentaa uusi järjestelmä.

Toisen isän mukaan koulua kiinnosti hänen poikansa pahoinpitelyssä vain se, onko poika käyttäytynyt rasistisesti.

Rinta-aho kertoo olevansa pahoillaan, jos isälle on jäänyt tuollainen kuva.

– Kaikilla on oikeus tulla kuulluksi niin kuin oikeusvaltiossa on. Meillä väkivallan tekijä on aina väkivallan tekijä riippumatta ihonväristä tai uskonnosta. Suosittelen kääntymään rehtorin puoleen ja pyytämään, että asia selvitetään uudelleen. Luotan täysin rehtoreiden kykyyn hoitaa näitä asioita.

Unihäiriöitä, someriippuvuutta, ulkonäköpaineita... – Teinitytöt voivat huonommin kuin ennen, näin kyselyn tulosta kommentoi ysiluokkalainen Krista: "Voi tulla kierre, että jää kaikista menoista ulkopuolelle"

Koulukiusattu Nicholas, 20, tatuoi jalkaansa suden muistuttamaan menneestä – "Pikkuhiljaa löysin itseni ja hyväksyin erityisyyteni"