Puolustusvoimien entinen komentaja: Kiovan kohtalo ratkaisee sen, lähteekö sota leviämään – "Heillä on karu kohtalo edessä"

Tämä päivä ja lähipäivät ovat tärkeitä sen kannalta, miten sota Ukrainassa etenee ja voiko se lähteä myöhemmin jopa leviämään muihin maihin.

– Ukrainan pääkaupungin Kiovan kohtalo on tosi tärkeä. Jos kävisi niin, että se vallattaisiin nopeasti, hallinto vaihdettaisiin ja sodankäynti loppuisi nopeasti Venäjän eduksi, niin silloin heillä olisi mahdollisuus suunnata sotavoimia myös muualle, toteaa puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg Sipoon Sanomille.

– Nyt Nato pitää ylimääräistä huippukokousta ja on jo vahventanut Puolaa ja Baltian maita, samoin Yhdysvallat on kertonut vahventavansa lisää. Näissäkin maissa on se sama kysymys kuin Suomessa, että mitä Ukrainan jälkeen tapahtuu.

Lindberg toteaa, että toisaalta Ukraina on valtavankokoinen maa, jossa on 44 miljoonaa asukasta. Kiova on miljoonakaupunki, joten siinä on purtavaa kenelle tahansa, jos Ukrainan puolustus pitää.

Suomen valtionjohto on todennut, että maahamme ei tällä hetkellä kohdistu uhkaa.

– Siitä on helppo olla samaa mieltä, sillä Suomen lähialueilta on siirretty joukkoja Ukrainaan, joten itärajalla joukkoja on nyt normaalia vähemmän. Kyllä Venäjällä on nyt kädet täynnä Ukrainan kanssa. Miljoonakaupungista taisteleminen on työlästä.

Onko kumpikaan osapuoli ehtinyt laskea tappioitaan tai tavoitellaanko ilmoitetuilla luvuilla jotain propagandavoittoa ilmoittamalla omat luvut vähäisiksi ja vastustajan todellista suuremmiksi? Näin yleensä tapahtuu, kun sotapropaganda käynnistyy.

Kiovasta on lähtenyt valtava määrä väkeä pakoon länteen, mutta osa tulee myös jäämään Kiovaan.

– Heillä on karu kohtalo edessä.

Ukrainassa on Jarmo Lindbergin mukaan meneillään varsin perinteisen oloinen Venäjän sotatoimi.

– On ammuttu ohjuksia, raketteja ja risteilyohjuksia joka puolille Ukrainaa. Maavoimat ovat myös olleet liikkeellä, mutta ukrainalaiset näköjään kuitenkin taistelevat ja saavat varmasti tulostakin.

– Huomioitavaa on se, että presidentti Volodymyr Zelensky julisti vasta torstaina yleisen liikekannallepanon, kun Venäjän joukot olivat jo Ukrainan sisällä. Olisi ollut tärkeää, että se olisi tehty jo aikaisemmin, jotta Ukrainan lisäjoukot eli reserviläiset olisivat ehtineet hajautua eri puolille maata. Nyt siellä on jo venäläisiä joka puolella.

Kiovan laitamilla on Antonov-lentokonetehtaan lentokenttä, jossa Jarmo Lindberg vieraili vuonna 2003.

– Tuolle Hostomelin lentokentälle näytti eilen menevän venäläisiä helikoptereita. Lisäksi tuli tieto, että Pihkovasta olisi lähtenyt suuria Ilyushin-76-kuljetuskoneita kohti Kiovaa. Tuli mieleen, että yritetäänkö pääkaupunki vallata salamaiskulla.

– Hostomelin kohtalo on edelleen epäselvä. Se myös ihmetyttää, mihin ne isot kuljetuskoneet katosivat. Kääntyivätkö ne takaisin? Koneisiin mahtuu melkein 2 500 sotilasta. Jos ne pääsevät pääkaupungin laitamille, niin se on vähän sama kuin jos osoitettaisiin pistoolilla ohimoon.

– Kiovan osalta tilanne näyttää etenevän nopeasti ja muutoksia voi tulla milloin tahansa.

Sota Ukrainassa jatkuu, eikä Jarmo Lindbergin mukaan ole enää sellaista mahdollisuutta, että kumpikin osapuoli selviäisi vähin menetyksin.

– Perinteinen maasodankäynti on aloitettu. Joka puolella Ukrainaa taistellaan ja maahan kohdistetaan ohjus- ja raketti-iskuja. Kumpikaan osapuoli ei selviä tästä vähin tappioin. Ainoa vaihtoehto olisi, että sota päättyisi nyt heti, mutta näin ei varmastikaan enää tule käymään.

Lindberg muistuttaa, että kuolleiden määrästä kertoviin lukuihin täytyy suhtautua suurella varauksella.

– Onko kumpikaan osapuoli ehtinyt laskea tappioitaan tai tavoitellaanko ilmoitetuilla luvuilla jotain propagandavoittoa ilmoittamalla omat luvut vähäisiksi ja vastustajan todellista suuremmiksi? Näin yleensä tapahtuu, kun sotapropaganda käynnistyy.

Krimin yllätyksellinen miehitys vuonna 2014 oli Länsi-Europalle ja Natolle herätys, jonka jälkeen alettiin miettiä millainen on puolustusvalmius omassa maassa, sillä fokus oli ollut enemmän oman maan ulkopuolisissa operaatioissa.

– Krimin takia piti tulla takaisin perusasioiden ääreen eli omien alueiden ja Euroopan puolustamiseen.

Tämä vaikutti myös Suomeen.

– Tulin puolustusvoimien komentajaksi elokuussa 2014, kun Krimin tapahtumat olivat olleet samana keväänä. Itselläni oli kärjessä se ajatus, että pitää selvittää, miten valmiita me olemme puolustautumaan.

Parhaiten tämä näkyi myöhemmin siinä, että puolustusvoimat perusti valmiusyksiköitä maavoimiin.

– Valmiusasiat kautta linjan perattiin tuolloin läpi. Maavoimien valmiusyksiköt on siinä suurin ja näkyvin asia. Siitä olen erityisen iloinen, että ne on onnistuneesti saatua toimeenpantua.

Torstaina Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Jarmo Lindberg ilmaisi ensimmäistä kertaa myös oman kannanottonsa siihen, että Suomen olisi hyvä liittyä Natoon. Tämän kantansa hän ilmaisi Aamulehden haastattelussa.

– En ole kantaani aikaisemmin sanonut, koska en ole kokenut siihen tarvetta, mutta eilen mietin, että miksi minä tällaisessa tilanteessa lähtisin kiertelemään. Eilisaamu oli historiallinen.

Torstaina julkistettiin myös Venäjään kohdistuvien pakotteiden sisältö. Niillä ei Lindbergin mielestä ole enää paljoakaan merkitystä tämän sodan kannalta.

– Venäjää uhattiin etukäteen pakotteilla, joiden sisältöä ei kerrottu julkisuuteen. Sanottiin, että valmistellaan aivan valtavia, historiallisia pakotteita, mutta eihän se auttanut. Pakotteiden kohde ei välittänyt vaan aloitti täysimittaisen sodan.

– Pakotteet vaikuttavat varmasti, mutta jälkiviisaana voi todeta, että olisiko pakotteiden hirveyttä voinut etukäteen avata. Oma mielipiteeni tosin on, että niillä pakotteilla ei todennäköisesti olisi ollut merkitystä, jos Venäjä oli kerran päättänyt mennä Ukrainaan.

Juttu on julkaistu ensimmäisenä Sipoon Sanomissa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut